Oppimisanalytiikkaosaamisen nykytilan kartoitus

Abstract

Ammatillisessa koulutuksessa on herätty datan käyttömahdollisuuksiin digitalisaation, sähköisten oppimisympäristöjen ja verkko-opetuksen myötä. Kun kerätään, analysoidaan ja raportoidaan oppimiseen ja koulutukseen liittyvää tietoa ja tehdään ilmiötä näkyväksi, puhutaan oppimisanalytiikasta. Oppimisanalytiikka on tutkimusalana tuore. Vasta viime vuosina ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat määrätietoisesti tehneet työtä oppimisanalytiikan käyttöönottamiseksi. Kansallisella tasolla on järjestetty ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöverkostoja oppimisanalytiikan kehittämiseksi.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan toimeksiantajan, Valkeakosken ammattiopiston, opetushenkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen tasoa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten opetushenkilöstön oppimisanalytiikkaosaamista voidaan kehittää. Tutkimus auttaa organisaatiota oppimisanalytiikkaosaamisen kehittämisessä, huomioi yksilöllisiä opettajien osaamistarpeita ja tekee abstraktin oppimisanalytiikka -käsitteen näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja teemahaastatteluina. Teoreettinen viitekehys rakentuu oppimisanalytiikan, osaamisen ja kyvykkyyden teorioista sekä lisäksi moninaisten tunnetilojen vaikutuksesta oppimismotivaatioon, oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden pohjana käytettiin Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa (OA-hanke) tuotettua opetushenkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen kartoituskyselyä. Tutkimuksen tuloksien perusteella opetushenkilöstön yleinen käsitys oppimisanalytiikan tarkoituksesta ja käyttömahdollisuuksista on hyvä. Vastaajien sanallisissa vastauksissa opetushenkilöstö tunnisti hyvin niitä osaamistarpeita, joita tarvitaan oppimisanalytiikkaosaamisen kasvattamiseksi. Vastaajien vastauksissa nousivat esille, oppimisanalytiikan mahdollisuudet ja sen syvällisempi käyttö (raportit, data), oppimisympäristön joustavampi ja tehokkaampi käyttö sekä mahdollisuus opiskelijoiden opintojen etenemisen reaaliaikaiseen seurantaan. Tutkimuksen tulosten avulla löydettiin aineistolähtöisessä tarkastelussa lisätarve oppimisympäristön peruskäyttöosaamisen parantamiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, että suurin osa kohdeorganisaation opetushenkilöstöstä on oppimisanalytiikkaosaamisen tasolla 1 eli ”Aloittelija” -tasolla.

Saatua tutkimusaineistoa saatiin hyvin ja sitä voidaan hyödyntää oppilaitoksen opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä ja koulutusten suunnittelussa. Tulosten perusteella jatkotutkimuksena voisi tutkia oppimisanalytiikkaosaamista eri roolien näkökulmasta sekä suunnitella reaaliaikaisia tietotyöpöytiä. Lisäksi voitaisiin laatia kohdeorganisaatiolle osaamisen kehittämissuunnitelma ja määritellä osaamisen kehittämisprosessia.