Osaaminen raameihin : viitekehyksen rakentaminen osaamisen johtamiselle Centria-ammattikorkeakoulussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen viitekehys tukisi parhaiten Centria-ammattikorkeakoulua osaamisen johtamisessa. Työn tutkimuksellisessa osiossa haettiin vastausta kysymyksiin, miten centrialaiset ymmärtävät osaamisen ja osaamisen johtamisen, millainen on osaamisen johtamisen nykytila Centriassa sekä mistä näkökulmista osaamisen johtamista olisi luontevaa lähestyä. Opinnäytetyön kehittämisosiossa luotiin tutkimustulosten perusteella ehdotus osaamisen johtamisen viitekehykseksi Centriassa.

Työssä käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistona olivat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut (N=16) sekä Centriaa koskeva kirjallinen aineisto, joka kuvasi muun muassa johtamisjärjestelmää sekä strategiaa ja sen toimenpideohjelmia. Näille tehtiin sisällönanalyysi. Haastatellut edustivat kaikkia kolmea tulosvastuualuetta ja puolet heistä toimi esihenkilötehtävissä.

Yksilöiden osaaminen ymmärrettiin Centriassa varsin monipuolisesti, joskin se useimmiten nähtiin substanssiin liittyvänä kompetenssina. Osaamisen tai osaamisen johtamisen käsitteistä ei ollut yhteistä ymmärrystä. Osaamisen johtamisen polkua ei tunnistettu eikä osaamisen johtamista avattu tai edes mainittu Centriaa koskevassa kirjallisessa aineistossa. Osaamisen kehittäminen vaikutettiin nähtävän pitkälti synonyyminä osaamisen johtamiselle. Osaamisen johtamisen elementtejä oli tunnistettavissa prosessikuvauksista, yksittäisistä työkaluista ja strategiasta, mutta niitä ei ollut yhdistetty loogiseksi kokonaisuudeksi. Tulosten perusteella Centriaan ehdotettiin käyttöönotettavaksi systeemiperusteista osaamisen johtamisen viitekehystä, jossa on neljä pääkomponenttia. Näistä ensimmäinen oli osaamisen, osaamisen johtamisen ja osaamisen johtamisen strategisen merkityksen määrittely. Prosessit olivat toinen pääkomponentti, systeeminen rakenne ja roolit kolmas, ja ulkoiset vaikutustekijät neljäs. Viitekehyksen oheen laadittiin suosituksia kehittämistoimenpiteiksi. Nämä koskivat muun muassa kerätyn tiedon järjestelmällistä yhdistämistä organisaation eri tasoilla, osaamiseen liittyvän tiedon tehokkaampaa jakamista, tiimien osaamisen arvioinnin monipuolistamista, tulevaisuuden osaamistarpeiden yhdessä tunnistamista sekä vuorovaikutuksen edistämistä entisestään.

This thesis aimed at finding out what kind of framework would best support Centria University of Applied Sciences in knowledge management. The research questions included surveying how knowledge and knowledge management are understood at Centria, what the current status of knowledge management is and which would be a suitable approach to maintain and develop knowledge management. Based on the results, a suggestion was made for knowledge management framework to be implemented at Centria.

In terms of methodologies, a constructive approach and qualitative research methods were used. The data comprised semi-structured interviews (N=16) as well as written documentation, describing e.g. Centria management system, strategy and its operational programmes. The data was submitted to a content analysis. The interviewees represented all three profit areas and half of them worked as supervisors.

The term ’knowledge’ was understood quite diversily even though it was most often seen as substance related competence. There was no shared understanding of the concepts of knowledge or knowledge management. A knowledge management path was not recognized and neither was knowledge management explained or even mentiond in the written documentation. It appeared that developing knowledge was largely seen as a synonym for managing knowledge. Elements of knowledge management could be identified from process descriptions, tools and the strategy, but these were not integrated as a logical entity. Based on these results, a system-based knowledge management framework was suggested to be implemented at Centria. It comprised four main components: (i) definitions for knowledge, knowledge management as well as the strategic significance of knowledge management, (ii) processes, (iii) systemic structure and roles and (iv) external influencing factors. Moreover, recommendations for development measures were made to enhance knowledge management. These included, for instance, systemic integration of gathered information at different organization levels, more efficient sharing of information regarding knowledge, diversifying the assessment of knowledge in teams, joint identification of knowledge needed in the future, and enhancement of interaction.