Myllyojan valuma-alueen hulevesiselvitys
Sauvola, Elina (2024)
Sauvola, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124620
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opitaan lisää ojista (OLO)- hanke, jonka tavoitteena on edistää valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa. Osana hanketta laaditaan Myllyojan valuma-alueelle valuma-aluekohtainen kunnostussuunnitelma. Opinnäytetyön tavoite oli kuvata hulevesien hallinnan nykytilanne Myllyojan valuma-alueen taajama-alueella, kartoittaa mahdollisia haasteita, sekä alueita, joissa hulevesien hallintaratkaisuja voisi lisätä. Työ rajautui tarkastelemaan rakennettuja alueita ja alueita, joille tullaan tulevaisuudessa rakentamaan.
Tutkimuksessa käytettiin menetelminä asiantuntijahaastatteluita sekä verkkopohjaista SCALGO Live – vesienhallinnan työkalua. Työssä haastateltiin kahdeksaa henkilöä, joilla työnsä kautta oli tietämystä alueen hulevesistä, mahdollisista haasteista ja Myllyojan valuma-alueesta. SCALGO Live ohjelman lisenssi saatiin käyttöön Hämeenlinnan kaupungilta ja ohjelmaa käytettiin osavaluma-alueiden määrittelyyn ja alueiden tulvaherkkyyden arviointiin.
Hulevesien hallinta koostuu Myllyojan valuma-alueella muutamista vesiä viivyttävästä alueellisesta ratkaisusta ja johtamisjärjestelmästä. Hulevesien hallinnan ei ole katsottu riittävän hulevesien määrän käsittelyyn, jolloin alueelle on syntynyt hulevesien hallintavelkaa. Rakennetuilla alueille ei koettu suuria haasteita hulevesien määrän suhteen, vaan suurimmat ongelmat koettiin rakennettujen alueiden ulkopuolella. Jukolan ja Vuorentaan alueet korostuivat kuitenkin tulvaherkkinä, ja molemmissa oli myös tapahtunut tulvimisia. Jukolan alueelle keskittyi myös aiemmin kartoitettuja laadullisia riskipisteitä, joiden riskiä tulvaherkkyys kasvattaa. Isoimmat osavaluma-alueet, joilta hulevesiä muodostuu, sijoittuvat lähekkäin Hirsimäenkadun molemmin puolin. Samalle alueelle keskittyy myös mahdollisuudet lisätä hulevesien hallintaa ja alue nousi esiin mahdollisena alueena hulevesien viivytysratkaisuille.
Tutkimuksessa käytettiin menetelminä asiantuntijahaastatteluita sekä verkkopohjaista SCALGO Live – vesienhallinnan työkalua. Työssä haastateltiin kahdeksaa henkilöä, joilla työnsä kautta oli tietämystä alueen hulevesistä, mahdollisista haasteista ja Myllyojan valuma-alueesta. SCALGO Live ohjelman lisenssi saatiin käyttöön Hämeenlinnan kaupungilta ja ohjelmaa käytettiin osavaluma-alueiden määrittelyyn ja alueiden tulvaherkkyyden arviointiin.
Hulevesien hallinta koostuu Myllyojan valuma-alueella muutamista vesiä viivyttävästä alueellisesta ratkaisusta ja johtamisjärjestelmästä. Hulevesien hallinnan ei ole katsottu riittävän hulevesien määrän käsittelyyn, jolloin alueelle on syntynyt hulevesien hallintavelkaa. Rakennetuilla alueille ei koettu suuria haasteita hulevesien määrän suhteen, vaan suurimmat ongelmat koettiin rakennettujen alueiden ulkopuolella. Jukolan ja Vuorentaan alueet korostuivat kuitenkin tulvaherkkinä, ja molemmissa oli myös tapahtunut tulvimisia. Jukolan alueelle keskittyi myös aiemmin kartoitettuja laadullisia riskipisteitä, joiden riskiä tulvaherkkyys kasvattaa. Isoimmat osavaluma-alueet, joilta hulevesiä muodostuu, sijoittuvat lähekkäin Hirsimäenkadun molemmin puolin. Samalle alueelle keskittyy myös mahdollisuudet lisätä hulevesien hallintaa ja alue nousi esiin mahdollisena alueena hulevesien viivytysratkaisuille.