Biohiili- ja rankanippusuodatuksen vaikutus oja- ja purovesien laatuun Renkajärven alueella

Abstract

Renkajärvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvavesistä. Sen ympäristön useat suot on ojitettu. Ojitetuilta, ja nykyisin jo metsittyneiltä, soilta vedet kulkeutuvat ojia ja puroja pitkin Renkajärveen ja sen alapuolisiin vesiin. Ojat kulkevat havupuuvaltaisten metsien ja metsätalousalueiden läpi, joten valunnan mukana kulkeutuu kiintoainetta, humusta ja ravinteita. Niiden pysäyttämiseksi Renkajärven suojeluyhdistys on tehnyt aktiivisesti työtä vuodesta 2008 alkaen järven tilan kohentamiseksi ja vuonna 2019 todetun erinomaisen tason ylläpitämiseksi rakennuttamalla 18 laskeutusallasta. Viimeisimpinä hankkeina ovat valmistuneet Haapasuon ojan alimman laskeutusaltaan rankanippusuodatin ja Kadonneensuon ojan biohiilisuodatin. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia näiden kahden suodattimen vaikutuksia oja- ja purovesien laatuun Renkajärven alueella vesinäytteiden ja mittausten tulosten perusteella. Renkajärven suojeluyhdistyksen toimeksiannon mukaisesti tehtiin mittaukset ja otettiin vesinäytteet ojista ennen rankanippu- ja biohiilisuodattimia ja niiden jälkeen. Vesinäytteistä analysoitiin Lammin biologisella asemalla kokonaistyppi- ja fosfori, orgaaninen kokonaishiili ja kiintoaineen määrä. Paikan päällä mitattiin happipitoisuus, happamuus, sähkönjohtavuus ja virtaama. Mittauksia ja vesinäytteitä ei ollut aiemmin otettu Haapasuon ojasta eikä Kadonneensuon ojasta. Maastokäyntejä oli kaksi, huhtikuussa 2024 routa-aikana ja toukokuussa 2024 heti lumien ja roudan sulamisen jälkeen. Opinnäytetyössä tutkitut suodatusmenetelmät perustuvat levien, sienten ja bakteerien muodostamaan limamaiseen biofilmiin, joka poimii vedestä ravinteita. Saatujen tulosten yhteenvedon perusteella havaittiin hienoista vedenlaadun parantumista fosforin ja typen pitoisuuksien pienentyessä suodattimien jälkipuolelta otetuissa näytteissä. Näytteenotto ja seuranta suodattimien toiminnan toteamiseksi on kuitenkin nyt vasta aloitettu. On kiinnostavaa seurata, kumpi suodatusmenetelmä vuosien saatossa osoittautuu tehokkaammaksi suometsäympäristön tai muiden luonnon vesien puhdistamisessa.