Kotimaisen villin kalan kulutuksen muutokset 2000-luvulla, muutosten syyt ja keinot kysynnän lisäämiseksi
Hakala, Jaakko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924883
Tiivistelmä
Suomessa villillä kalalla on ollut aina tärkeä rooli ravinnonlähteenä. Nykyisin villin kalan kulutus on vähentynyt, vaikka kalan kokonaiskulutus on kasvanut. Kotimaisen villin kalan ilmastovaikutukset ovat eläinperäisistä proteiineista pienimmät, ja jonka osuuden lisääminen ruokapöydissämme on vastuullisempaa ruuankulutusta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Päijänne-leader Ry:n isännöimä Sisä-Suomen Kalaleader, joka asetti tavoitteeksi selvittää kotimaisen villin kalan kysynnän muutoksia 2000-luvulla, kulutuksen muutokseen johtaneita syitä ja keinoja kysynnän lisäämiseksi. Leader yhdistykset ovat Euroopan unionin osarahoittamia paikallistason toiminnan tukijoita, rahoittajia sekä neuvojia. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, jonka aineisto kerättiin luonnonvarakeskuksen tilastoista, sekä kuluttajien kanssa pitkään vuorovaikutuksessa toimineiden asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Tuloksia kirjattiin kuuteen eri teemaan, joiden pohjalta johtopäätöksissä analysoitiin tutkimuskysymyksiä.
Tilastoista kävi ilmi kalan kokonaiskulutuksen hienoisen kasvun 2000-luvulla tapahtuneen ulkomaisen kasvatetun kalan voimin. Samalla ajanjaksolla kotimaisen villin kalan kulutus oli laskenut lähes puoleen. Kalojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin tutustuttaessa voitiin todeta että, kalojen joiden negatiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset olivat pienimmät olivat juuri kaloja joiden kulutus oli vähentynyt eniten.
Tutkittua tietoa aiheesta löytyi kirjallisuudesta niukasti, mutta löytyneissä lähteissä arveltiin ruokakulttuurin muutoksen ohjaavan kuluttajia käyttämään yhä vähemmän aikaa ruuanvalmistukseen. Samaa tulosta tuki asiantuntijahaastatteluista saatu aineisto, joissa mainittiin villin kalan kysynnän vähenemisen syyksi sen saatavuuden vähenemisen, suurten ruokayhtymien panostuksen kasvatettuun kalaan, kuluttajien vaatimustason nousun sekä kuluttajien kalankäsittelytaitojen taantumisen.
Haastatteluissa mainittiin kysynnän lisäämisen keinoiksi ammattikalastuksen määrän lisäämisen, joka voisi näkyä villin kalan saatavuuden lisääntymisenä sesonkiaikojen ulkopuolellakin. Myös villien kalojen jalostusastetta pitäisi pystyä nostamaan kustannuksiltaan kilpailukykyisesti, vastaamaan nykyiseen kuluttajien vaatimustasoon. Yhdeksi tärkeäksi ehdotukseksi nousi suurten ruokayhtymien vastuullisuustyön kehittämisen tarpeellisuuden, näiden tehdessä omia päätöksiään kalatuotteidensa valinnoissa.
Opinnäytetyössä onnistuttiin keräämään ja yhdistelemään jo olemassa ollutta tietoa uuteen asiantuntijahaastatteluista kerättyyn aineistoon, joista saatiin vastauksia kaikkiin kolmeen tutkimuskysymyksiin. Pohdinnassa mietitään opinnäytetyön johtopäätöksistä esiin nousseita mahdollisten jatkotutkimusten tarpeellisuutta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Päijänne-leader Ry:n isännöimä Sisä-Suomen Kalaleader, joka asetti tavoitteeksi selvittää kotimaisen villin kalan kysynnän muutoksia 2000-luvulla, kulutuksen muutokseen johtaneita syitä ja keinoja kysynnän lisäämiseksi. Leader yhdistykset ovat Euroopan unionin osarahoittamia paikallistason toiminnan tukijoita, rahoittajia sekä neuvojia. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, jonka aineisto kerättiin luonnonvarakeskuksen tilastoista, sekä kuluttajien kanssa pitkään vuorovaikutuksessa toimineiden asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Tuloksia kirjattiin kuuteen eri teemaan, joiden pohjalta johtopäätöksissä analysoitiin tutkimuskysymyksiä.
Tilastoista kävi ilmi kalan kokonaiskulutuksen hienoisen kasvun 2000-luvulla tapahtuneen ulkomaisen kasvatetun kalan voimin. Samalla ajanjaksolla kotimaisen villin kalan kulutus oli laskenut lähes puoleen. Kalojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin tutustuttaessa voitiin todeta että, kalojen joiden negatiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset olivat pienimmät olivat juuri kaloja joiden kulutus oli vähentynyt eniten.
Tutkittua tietoa aiheesta löytyi kirjallisuudesta niukasti, mutta löytyneissä lähteissä arveltiin ruokakulttuurin muutoksen ohjaavan kuluttajia käyttämään yhä vähemmän aikaa ruuanvalmistukseen. Samaa tulosta tuki asiantuntijahaastatteluista saatu aineisto, joissa mainittiin villin kalan kysynnän vähenemisen syyksi sen saatavuuden vähenemisen, suurten ruokayhtymien panostuksen kasvatettuun kalaan, kuluttajien vaatimustason nousun sekä kuluttajien kalankäsittelytaitojen taantumisen.
Haastatteluissa mainittiin kysynnän lisäämisen keinoiksi ammattikalastuksen määrän lisäämisen, joka voisi näkyä villin kalan saatavuuden lisääntymisenä sesonkiaikojen ulkopuolellakin. Myös villien kalojen jalostusastetta pitäisi pystyä nostamaan kustannuksiltaan kilpailukykyisesti, vastaamaan nykyiseen kuluttajien vaatimustasoon. Yhdeksi tärkeäksi ehdotukseksi nousi suurten ruokayhtymien vastuullisuustyön kehittämisen tarpeellisuuden, näiden tehdessä omia päätöksiään kalatuotteidensa valinnoissa.
Opinnäytetyössä onnistuttiin keräämään ja yhdistelemään jo olemassa ollutta tietoa uuteen asiantuntijahaastatteluista kerättyyn aineistoon, joista saatiin vastauksia kaikkiin kolmeen tutkimuskysymyksiin. Pohdinnassa mietitään opinnäytetyön johtopäätöksistä esiin nousseita mahdollisten jatkotutkimusten tarpeellisuutta.