Hybridityötä tukevat johtamisen ja yhteistyön käytännöt vuosien 2020–2023 välillä

Abstract

Viimeisen neljän vuoden aikana hybridityö on työn tekemisen muotona kasvanut tasaisesti ja vakiinnuttanut asemaansa yhtenä yleisimpänä työn tekemisen muotona toimistolla tehtävän työn jälkeen. Käsitteenä hybridityö viittaa työhön, jossa työn tekeminen jakautuu kahden sijainnin välillä. Hybridityössä kyse ei ole kuitenkaan vain työn tekemisen jakautumisesta etätyön ja toimistolla tehtävän työn välillä. Aihe liittyy laajemmin yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen muutokseen ja tapoihin ymmärtää työn tekeminen. Kyseessä on suuri työelämän kulttuurinen muutos, jossa digitalisaation mahdollistamat uudet työskentelyn tavat muokkaavat työn tekemisen toimintaympäristöä, sekä tapoja tehdä ja ymmärtää työn tekeminen. Tähän muutokseen liittyy keskeisesti myös työntekijän lisääntynyt autonomia työn suorittamisen osalta. Yhteistyön mahdollistamiseksi nämä muutokset edellyttävät muutoksia johtamisen ja yhteistyön prosesseihin. Käytäntöjen muodostamisessa keskeistä on työn tekemisen mahdollistaminen joustavasti eri sijainneista käsin yhteistyön mahdollistamiseksi sekä johtamisen prosessit, joilla varmistetaan toimiva yhteistyö.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin hybridityötä tukevan johtamisen ja yhteistyön käytäntöjä. Lisäksi näiden käytäntöjen pohjalta tarkasteltiin työelämän kehittymisen suuntaa hybridityöstä kohti paikkariippumatonta työtä. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa empiirisen aineiston muodosti yritysten tuottamat julkaisut ja uutisoinnit hybridityöstä. Aineiston hakukanavina toimi liiketoiminnan alan lehdet ja aineiston hakua ohjasivat aineiston sisällöllinen keskittyminen muuttuneisiin työtapoihin, sekä yritysten edustajien tuomat näkemykset hybridityöstä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tuloksien pohjalta johtamisen käytäntöjä ohjaa yhteistyön mahdollistaminen, kohtaamiset, luottamus, fasilitointi, joustavuus, yhteisöllisyys ja tasavertaisuus. Yhteistyön käytäntöjä ohjaa työn tekemisen mahdollistaminen, digitaalinen työntekijäkokemus, joustavuus, kohtaamiset, yhteisöllisyys ja tiimifokus. Työelämän suunnan osalta tuloksien osalta näyttäisi siltä, että työn tekemisessä ollaan hybridityön muodossa, jossa työn tekeminen jakautuu joustavasti toimistolla tehtävän ja muun sijainnin välillä ja jossa johtamisen ja yhteistyön prosessit tukevat työn tekemistä toimistolla ja etäpisteellä. Digitalisaation kehitys tuo kuitenkin uusia mahdollisuuksia innovoinnin ja yhteistyön mahdollistamiseksi ja vie työelämää kohti paikkariippumatonta työtä.