“Typisk finsk kultur att inte lägga sig i” : en kvalitativ intervjustudie om livsomvälvande händelser och vårdens stödformer

Abstract

Syftet med denna studie är att undersöka hur livsomvälvande händelser i barndomen påverkar känslor och relationer i vuxen ålder, samt vårdens olika stödformer. Fokus ligger i att observera hur anknytningsmönster och beteende hänger ihop för att få en djupare förståelse för hur individen bygger relationer och reagerar i olika situationer. Frågeställningarna sökte svar på vilka livsomvälvande händelser i barndomen som skapar otrygghet, vad i uppväxten som påverkar förmågan att skapa relationer och vilken stödform som främjar negativa barndomsupplevelser.

Som teoretisk utgångspunkt valdes John Bowlbys anknytningsteori. Modellen fokuserar på anknytningsmönster, det djupa känslomässiga bandet mellan barn och vårdgivare vilket ligger till grund för barnets psykologiska utveckling.

I studien har kvalitativ metod använts och datainsamlingen har gjorts genom sju intervjuer. Informanterna i studien berättade om deras egna erfarenheter och upplevelser av livsomvälvande händelser i barndomen samt hur händelserna har reflekterats i deras välbefinnande genom uppväxten fram tills nu.

I resultatet framkom det att livsomvälvande händelser ledde till psykosociala utmaningar vilket i sin tur resulterade i mellanmänskliga svårigheter. Respondenterna som sökte sig till olika mentalvårdstjänster rapporterade om både negativa och positiva erfarenheter av det stöd som erhölls.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lapsuuden elämää mullistavat tapahtumat vaikuttavat tunteisiin ja ihmissuhteisiin aikuisiässä sekä erilaisiin tukimuotoihin. Painopiste on tarkkailla, miten kiintymysmallit ja käyttäytyminen liittyvät toisiinsa saadakseen syvemmän ymmärryksen siitä, miten yksilö rakentaa suhteita ja reagoi eri tilanteisiin. Tutkimuskysymykset pyrkivät selvittämään, mitkä lapsuuden elämää mullistavat tapahtumat aiheuttavat turvattomuutta, mitkä kasvuympäristössä vaikuttavat kykyyn luoda suhteita ja mikä tukimuoto edistää negatiivisia lapsuuskokemuksia.

Teoreettisena lähtökohtana valittiin John Bowlbyn kiintymyksen teoria. Malli keskittyy kiintymysmalleihin, syvään emotionaaliseen siteeseen lapsen ja hoivaajan välillä, mikä muodostaa perustan lapsen psykologiselle kehitykselle.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää, ja tiedonkeruu toteutettiin seitsemän haastattelun avulla. Tutkimukseen osallistujat kertoivat omista kokemuksistaan ja elämää mullistavista tapahtumista lapsuudessa sekä siitä, miten tapahtumat heijastuivat heidän hyvinvointiinsa kasvunsa aikana tähän hetkeen saakka.

Tuloksista kävi ilmi, että elämää mullistavat tapahtumat johtivat psykososiaalisiin haasteisiin, mikä puolestaan johti ihmissuhteiden vaikeuksiin. Erilaisiin mielenterveyspalveluihin hakeutuneet vastaajat raportoivat sekä negatiivisista että positiivisista kokemuksistaan saamastaan tuesta.

The purpose of this study is to investigate how life-changing events in childhood affect emotions and relationships in adulthood, as well as various forms of support. The focus is on observing how attachment patterns and behavior are interconnected to gain a deeper understanding of how individuals form relationships and react in different situations. The research questions sought answers to which life-changing events in childhood create insecurity, what in upbringing affects the ability to form relationships, and which form of support promotes negative childhood experiences.

John Bowlby's attachment theory was chosen as the theoretical framework. The model focuses on attachment patterns, the deep emotional bond between children and caregivers, which forms the basis for the child's psychological development.

A qualitative method has been used in the study, and data collection was done through seven interviews. The informants in the study shared their own experiences of life-changing events in childhood and how these events have been reflected in their well-being throughout their upbringing until now.

The results revealed that life-changing events led to psychosocial challenges, which in turn resulted in interpersonal difficulties. Respondents who sought various mental health services reported both negative and positive experiences of the support received.