Selvitys perälaatikon huulialueeseen sovellettavista puhdistustavoista
Jelonen, Juhani (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125050
Tiivistelmä
Valmet Technologies Oy, joka tarjoaa kunnossapitopalveluita asiakkailleen paperi- ja kartonkikoneisiin, tarvitsi ratkaisua paperikoneen perälaatikon puhdistusprosessin tehostamiseksi ennen kunnossapitotöiden suorittamista. Tavoitteena oli löytää ja arvioida uusia puhdistusmenetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön perälaatikon kunnossapitotöissä, sekä syventää ymmärrystä likaantumisprosesseista.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi sovellettiin benchmarking-analyysiä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin puhdistettavaa ympäristöä, likaantumisen prosesseja ja erilaisia puhdistusmenetelmiä. Potentiaalisia puhdistusmenetelmiä vertailtiin painotetun pistematriisin avulla, ja aineistoa tähän kerättiin kirjallisuudesta, teemahaastatteluista ja henkilökohtaisista tiedonannoista.
Kaikki vertailussa olleet puhdistusmenetelmät todettiin soveltuviksi perälaatikon puhdistukseen. Kemikaalipesu sai parhaat tulokset painotetussa pistematriisissa ja osoittautui potentiaalisimmaksi vaihtoehdoksi. Yksikään menetelmä ei kuitenkaan osoittautunut täydelliseksi, ja puhdistusmenetelmien toimivuuden havaittiin vaihtelevan eri likatyyppien mukaan. Kuivajääpuhallus todettiin tehokkaimmaksi suurten saostumien poistamisessa, kun taas laserpuhdistus ja kemikaalipesu soveltuivat parhaiten ohuen likakalvon ja orgaanisen lian poistamiseen. Soodapuhallus ja korkeapainepesu arvioitiin yleisesti kohtuullisiksi menetelmiksi.
Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin ja tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Puhdistusmenetelmien yhdistämisen mahdollisuutta pohdittiin, ja kuivajääpuhalluksen yhdistäminen laserpuhdistukseen tai kemikaalipesuun ehdotettiin monipuolisimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikki vertailun menetelmät kuitenkin suositeltiin testattaviksi käytännössä ennen niiden käyttöönottoa. Nykyistä puhdistusprosessia ehdotettiin parannettavaksi mittaamalla puhdistetun pinnan puhtaus esimerkiksi pintaenergiamittauksen avulla.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi sovellettiin benchmarking-analyysiä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin puhdistettavaa ympäristöä, likaantumisen prosesseja ja erilaisia puhdistusmenetelmiä. Potentiaalisia puhdistusmenetelmiä vertailtiin painotetun pistematriisin avulla, ja aineistoa tähän kerättiin kirjallisuudesta, teemahaastatteluista ja henkilökohtaisista tiedonannoista.
Kaikki vertailussa olleet puhdistusmenetelmät todettiin soveltuviksi perälaatikon puhdistukseen. Kemikaalipesu sai parhaat tulokset painotetussa pistematriisissa ja osoittautui potentiaalisimmaksi vaihtoehdoksi. Yksikään menetelmä ei kuitenkaan osoittautunut täydelliseksi, ja puhdistusmenetelmien toimivuuden havaittiin vaihtelevan eri likatyyppien mukaan. Kuivajääpuhallus todettiin tehokkaimmaksi suurten saostumien poistamisessa, kun taas laserpuhdistus ja kemikaalipesu soveltuivat parhaiten ohuen likakalvon ja orgaanisen lian poistamiseen. Soodapuhallus ja korkeapainepesu arvioitiin yleisesti kohtuullisiksi menetelmiksi.
Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin ja tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Puhdistusmenetelmien yhdistämisen mahdollisuutta pohdittiin, ja kuivajääpuhalluksen yhdistäminen laserpuhdistukseen tai kemikaalipesuun ehdotettiin monipuolisimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikki vertailun menetelmät kuitenkin suositeltiin testattaviksi käytännössä ennen niiden käyttöönottoa. Nykyistä puhdistusprosessia ehdotettiin parannettavaksi mittaamalla puhdistetun pinnan puhtaus esimerkiksi pintaenergiamittauksen avulla.