Varhaiskasvatusikäisten lasten uimaopetuksen pedagogiikan kehitys : Tilaaja Kunto Kärki
Mäki, Lotta-Linnea; Kärki, Oskari (2024)
Mäki, Lotta-Linnea
Kärki, Oskari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325118
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitimme varhaiskasvatusikäisten lasten uimaopetuksen pedagogiikkaa, yhteisöllisyyttä ja lapsilähtöisyyttä. Työn tilaajana toimi yritys Kunto Kärki, joka järjestää uimaopetusta Satakunnassa. Kohderyhmänä oli noin 2–6-vuotiaat uimarit.
Tavoitteena oli lisätä uimaopetuksessa lapsilähtöisiä ja kehitystasoon sopivia opetustapoja sekä toimintaa, jotka tukisivat lasten oppimista ja kasvattaisivat heidän motivaatiotaan. Tarkoituksena oli kehittää uimaopetukseen leikkejä ja pelejä, jotka tekevät oppimisesta hauskaa ja innostavaa lapsille. Samalla pyrittiin edistämään yhteisöllistä ilmapiiriä, jossa lapset kokevat olevansa osa ryhmää ja tukevat toisiaan oppimisessa. Toiminnassa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteishenkeä lisääviä elementtejä, kuten ryhmäleikkejä ja yhteisiä aktiviteetteja. Tärkeää oli myös lasten yksilöllisten tarpeiden ja erityispiirteiden huomioiminen, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemaansa tukea ja kannustusta kehityksensä mukaisesti.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuloksena syntyi opas, joka sisälsi erilaisia leikkejä oppimisen tueksi sekä olennaisia tukiviittomia uimaopetuksen avuksi. Opas kehitettiin vastaamaan varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeita, huomioiden lapsilähtöisen ja yhteisöllisen lähestymistavan. Uimareiden vanhemmilta kerättiin palautetta Google Forms -kyselyn avulla, jonka avulla saatiin tietoa lasten suosikkipeleistä ja -leikeistä sekä mahdollisista erityispiirteistä, jotka tuli ottaa huomioon uimaopetuksen kehittämisessä. Saatuja vastauksia peilattiin kehitystyöhön.
Opinnäytetyöprosessin aikana huomasimme, että uudenlaiset leikit tuntisisällöissä olivat lapsille mieluisia ja auttoivat heitä keskittymään paremmin toimintaan ja kannustivat vuorovaikutukseen. Erilaiset leikit ja tukiviittomat lisäsivät lasten innostusta ja motivaatiota, mikä puolestaan paransi oppimistuloksia ja lisäsi harrastuksen mielekkyyttä.
Johtopäätöksenä todettiin, että vuorovaikutusta ja yhteishenkeä lisäävän toiminnan lisääminen olisi keskeistä uimaopetuksessa. Tukitoimien lisääminen mahdollistaisi myös yksilöiden erityisyyden huomioimisen, mikä parantaisi kaikkien lasten osallistumismahdollisuuksia. Toiminnan tulisi tukea myös sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustaitoja, mikä edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.
Tavoitteena oli lisätä uimaopetuksessa lapsilähtöisiä ja kehitystasoon sopivia opetustapoja sekä toimintaa, jotka tukisivat lasten oppimista ja kasvattaisivat heidän motivaatiotaan. Tarkoituksena oli kehittää uimaopetukseen leikkejä ja pelejä, jotka tekevät oppimisesta hauskaa ja innostavaa lapsille. Samalla pyrittiin edistämään yhteisöllistä ilmapiiriä, jossa lapset kokevat olevansa osa ryhmää ja tukevat toisiaan oppimisessa. Toiminnassa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteishenkeä lisääviä elementtejä, kuten ryhmäleikkejä ja yhteisiä aktiviteetteja. Tärkeää oli myös lasten yksilöllisten tarpeiden ja erityispiirteiden huomioiminen, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemaansa tukea ja kannustusta kehityksensä mukaisesti.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuloksena syntyi opas, joka sisälsi erilaisia leikkejä oppimisen tueksi sekä olennaisia tukiviittomia uimaopetuksen avuksi. Opas kehitettiin vastaamaan varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeita, huomioiden lapsilähtöisen ja yhteisöllisen lähestymistavan. Uimareiden vanhemmilta kerättiin palautetta Google Forms -kyselyn avulla, jonka avulla saatiin tietoa lasten suosikkipeleistä ja -leikeistä sekä mahdollisista erityispiirteistä, jotka tuli ottaa huomioon uimaopetuksen kehittämisessä. Saatuja vastauksia peilattiin kehitystyöhön.
Opinnäytetyöprosessin aikana huomasimme, että uudenlaiset leikit tuntisisällöissä olivat lapsille mieluisia ja auttoivat heitä keskittymään paremmin toimintaan ja kannustivat vuorovaikutukseen. Erilaiset leikit ja tukiviittomat lisäsivät lasten innostusta ja motivaatiota, mikä puolestaan paransi oppimistuloksia ja lisäsi harrastuksen mielekkyyttä.
Johtopäätöksenä todettiin, että vuorovaikutusta ja yhteishenkeä lisäävän toiminnan lisääminen olisi keskeistä uimaopetuksessa. Tukitoimien lisääminen mahdollistaisi myös yksilöiden erityisyyden huomioimisen, mikä parantaisi kaikkien lasten osallistumismahdollisuuksia. Toiminnan tulisi tukea myös sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustaitoja, mikä edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.