Tunteet ja psykologinen turvallisuus työyhteisössä: Case Tunnelinja-palvelu

Abstract

Erilaiset tapahtumat sekä vapaa-ajalla että työssä herättävät tunnereaktioita. Koska tunteet leviävät ihmiseltä toiselle niin yksilöiden kuin ryhmienkin keskuudessa, on työyhteisöissä tärkeää oppia tunnistamaan, ymmärtämään ja käsittelemään niitä sen sijaan, että pyrittäisiin sivuuttamaan ne. Tutkimusten perusteella ihminen, joka on sitoutunut ja onnellinen, edistää hyvinvointiaan ja osaltaan työyhteisönsä ilmapiiriä. Täten sekä yksilö, että työyhteisö saavuttavat parempia tuloksia, mikä puolestaan vaikuttaa organisaation taloudelliseen menestykseen. Koska tunteiden merkitys voidaan nähdä jopa liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta, organisaatioiden tulisi varmistaa, että tunnepuheen merkitys huomioitu ja tunneilmaisuille on luotu työkaluja.

Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimus omaa myös arviointitutkimuksen piirteitä Tunnelinja-palvelun vaikutusten arvioinnin osalta. Tunnelinja-palvelusta kerättiin kolmen kuukauden pilottijaksoajalta koettuja vaikutuksia ja muutoksia työyhteisön tunnepuheeseen, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ja psykologisen turvallisuuden tunteeseen. Empiirisen aineiston kerääminen tapahtui strukturoidulla Webropol-kyselyllä ja teemahaastatteluin. Tunnetiedon hyödyntämisen ollessa vielä melko vieraaksi koettu näkökulma organisaatioiden työhyvinvointiin ja psykologiseen turvalliseen vaikuttavana asiana, tahdottiin tällä tutkimuksella selvittää, mitä vaikutuksia Tunnelinja-palvelun kaltaisen välineen avulla tunnepuheen suhteen voidaan saada aikaan ja nostaa näin tunnepuhe työyhteisössä tärkeäksi ja huomioiduksi asiaksi.

Tutkimustulosten mukaan tunteista puhumisen merkitys nähtiin työhyvinvointiin vaikuttavana asiana. Tunnelinja-palvelun kaltainen palvelu työkaluna tunnepuheelle nähtiin hyvänä ja työyhteisössä positiivisia vaikutuksia tuovana. Tunnelinja-palvelun varsinaista laajaa vaikutusten arviointia ei päästy toteuttamaan palvelun vähäisen käyttökokemuksen myötä, mutta vaikutuksia pyrittiin arvioimaan saatavilla olon mahdollisuuden perusteella ja keskityttiin myös mahdollisiin kehittämisajatuksiin palvelun parantamiseksi. Tunnelinja-palvelu nähtiin palveluna, jonka avulla työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen mahdollistui entistä paremmin.

Different events both in leisure time and at work trigger emotional reactions in an individual. As emotions spread from one person to another, in both individual and group settings, it is crucial for workplaces to recognize, understand, and address them rather than dismissing them. Research shows that a person who is committed and happy promotes their well-being and contributes to the atmosphere of their work community. Thus, both the individual and the work community achieve better results, which in turn affects the financial success of the organization. Given that the significance of emotions can be viewed from the perspective of business profitability, organizations should ensure that the importance of emotional expression is acknowledged, and tools are provided for emotional expression within the organization.

The current study was conducted as a qualitative case study. The study also has characteristics of an evaluation study in terms of evaluating the impacts of the Tunnelinja service. Experiences and changes in the emotional discourse of the work community, affecting well-being and the sense of psychological safety, were gathered from a three-month pilot period of the Tunnelinja service. Empirical data collection was carried out through a structured Webropol survey and thematic interviews. Given that the utilization of emotional intelligence is still a relatively unfamiliar perspective in enhancing organizational well-being and psychological safety, this study aimed to explore the effects of a tool like the Tunnelinja service on emotional discourse and thus strengthen the role of emotional discourse within the work community as an important and acknowledged aspect.

According to the research findings of the current study, the significance of discussing emotions was perceived as influential on workplace well-being. A tool like the Tunnelinja service for emotional discourse was viewed favorably, having positive impacts on the work community. Due to limited usage experience of the Tunnelinja service, a comprehensive evaluation of its effects was not possible. However, efforts were made to assess the impact based on the available data and to focus on potential improvement ideas to enhance the service. The Tunnelinja service was seen as a tool that facilitated better integration of work and personal life.