Moniammatillinen hoidontarpeen arvio puhelimitse : kotiin vietävien palveluiden koordinointi Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan tilannekeskuksessa
Pollari, Sanna (2024)
Pollari, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325145
Tiivistelmä
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan tilannekeskus (E-P sote-tike) aloitti toimintansa vuonna 2021. Sote-tike on paikka, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toimivat moniammatillisesti samassa tilassa. Yhteisenä tavoitteena on saada ihmisille oikea apu, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Kehittämistyön tarkoituksena oli saada tietoa moniammatilliseen puhelin hoidontarpeen arvioon (puhelin HTA) ja kotiin vietävien palveluiden koordinoimiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kotiin vietävien palveluiden toimintamahdollisuus- ja kompetenssitarpeista E-P:n sote-tikessä työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Kehittämistyön tavoitteena oli tutkimustulosten avulla luoda tietoa sote-tiken toiminnasta ja kehittämiskohteista organisaatiotasolle tilannekeskuksen toiminnan ja potilaan avun saamisen sujuvoittamiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla The Foresight Framework -mallin mukaan. Tutkimustietoa hankittiin virtuaalisen lomakehaastattelun, virtuaalisen eläytymismenetelmän ja negatiivisesta voimavaraksi -työkalun avulla. Tutkimustieto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Lisäksi negatiiviset käsitteet käännettiin positiiviseksi mukaillun Schwartz-Barcottin ja Kimin kehittämän hybridikäsiteanalyysimallin avulla.
Sote-tiken työntekijät kokivat, että moniammatilliseen puhelin HTA:han ja kotiin vietävien palveluiden koordinoimiseen vaikuttivat potilastietojen ajantasaisuus, sisäinen ja ulkoinen kommunikaatio, moniammatillisen tiimin läsnäolo, luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri, työn ja toiminnan arvostus, työkokemus ja sen tuoma ymmärrys työn valtuuksista ja vastuusta. Lisäksi vaikutusta koettiin huonosti toimivasta palvelujärjestelmästä ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Kotiin vietävien palveluiden toimintamahdollisuuksia haluttiin laajentaa kotihoidon osalta. Yhteistyötä peräänkuulutettiin yksityisten hoitokotien, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja kirkon kanssa. Osaamis- ja kelpoisuusvaatimuksena kotiin vietävien palveluiden henkilöstölle koettiin, että heidän tulisi olla kokeneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on tarvittaessa lisäkoulutuksia ja erityispätevyyksiä työtehtäväänsä soveltuen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli saada tietoa moniammatilliseen puhelin hoidontarpeen arvioon (puhelin HTA) ja kotiin vietävien palveluiden koordinoimiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kotiin vietävien palveluiden toimintamahdollisuus- ja kompetenssitarpeista E-P:n sote-tikessä työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Kehittämistyön tavoitteena oli tutkimustulosten avulla luoda tietoa sote-tiken toiminnasta ja kehittämiskohteista organisaatiotasolle tilannekeskuksen toiminnan ja potilaan avun saamisen sujuvoittamiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla The Foresight Framework -mallin mukaan. Tutkimustietoa hankittiin virtuaalisen lomakehaastattelun, virtuaalisen eläytymismenetelmän ja negatiivisesta voimavaraksi -työkalun avulla. Tutkimustieto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Lisäksi negatiiviset käsitteet käännettiin positiiviseksi mukaillun Schwartz-Barcottin ja Kimin kehittämän hybridikäsiteanalyysimallin avulla.
Sote-tiken työntekijät kokivat, että moniammatilliseen puhelin HTA:han ja kotiin vietävien palveluiden koordinoimiseen vaikuttivat potilastietojen ajantasaisuus, sisäinen ja ulkoinen kommunikaatio, moniammatillisen tiimin läsnäolo, luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri, työn ja toiminnan arvostus, työkokemus ja sen tuoma ymmärrys työn valtuuksista ja vastuusta. Lisäksi vaikutusta koettiin huonosti toimivasta palvelujärjestelmästä ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Kotiin vietävien palveluiden toimintamahdollisuuksia haluttiin laajentaa kotihoidon osalta. Yhteistyötä peräänkuulutettiin yksityisten hoitokotien, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja kirkon kanssa. Osaamis- ja kelpoisuusvaatimuksena kotiin vietävien palveluiden henkilöstölle koettiin, että heidän tulisi olla kokeneita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on tarvittaessa lisäkoulutuksia ja erityispätevyyksiä työtehtäväänsä soveltuen.