Hiilijalanjälkitarkastelu Norron Kalawurstille ja Kalatassulle

Abstract

Ruoantuotanto muodostaa noin neljänneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Päästövähennyksien aikaan saamiseksi tarvitaan päästölaskentaa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli laskea Norron kalatuotteiden, kotimaisesta kasvatetusta kirjolohesta ja kotimaisista luonnonkaloista valmistettujen Kalatassun ja Kalawurstin, valmistusprosessin aikainen hiilijalanjälki. Laskenta suoritettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa kehitetyllä IKE-hiilijalanjälkilaskurilla. Inventaarioanalyysiin tarvittavat tiedot raaka-aineista saatiin toimeksiantajalta ja muita valmistusprosessin tietoja kerättiin toimeksiantajan tuotteita valmistavilta yhteistyökumppaneilta. Päästökertoimina käytettiin laskurin tarjoamia kertoimia, sekä avoimista päästökerrointietokannoista löydettyjä kertoimia. Hiilijalanjälkilaskenta rajattiin koskemaan vain tuotteen valmistusprosessin aikaisia päästöjä. Tuotteiden lasketusta hiilijalanjäljestä tehtiin vertaileva laskenta vaihtamalla pääraaka-aine ilmastoa kuormittavampaan vaihtoehtoon, Kalawurstissa luuttomaan naudanlihaan ja Kalatassussa norjalaiseen kasvatettuun loheen, osoittamaan pääraaka-aineen vaikutusta hiilijalanjäljen muodostumiseen. Laskentaa ei saatu suoritettua kaikkien valmistusprosessin päästölähteiden osalta tämän opinnäytetyön aikataulun puitteissa. Laskentaa liittyi myös muita epävarmuustekijöitä, sillä kaikista päästölähteistä ei ollut primääridataa saatavilla. Tuloksena saatiin Kalatassun hiilijalanjäljeksi 2,77 kg CO2-ekv/kg ja Kalawurstin hiilijalanjäljeksi 4,54 kg CO2-ekv/kg. Vertailussa molempien hiilijalanjälki kasvoi, naudanlihasta valmistetun makkaran hiilijalanjälki oli 4,7-kertainen ja lohesta valmistetun Kalatassun hiilijalanjälki oli lähes kaksinkertainen. Tuloksia verrattiin laskennan luotettavuuden arvioimiseksi sellaisiin markkinoilta löytyviin kalatuotteisiin, joiden hiilijalanjälki on jo laskettu. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksien perusteella löydettyjä kehityskohteita tuotteidensa hiilijalanjälkien pienentämiseksi. Jatkon kannalta laskennan loppuun suorittaminen olisi suositeltavaa, jotta hiilijalanjälki kattaisi kaikki laskentaan kuuluvat päästölähteet. Jo saatujen tuloksien perusteella on kuitenkin selvää, että syömällä enemmän kotimaista kalaa osana ravitsemussuosituksien mukaista terveellistä ruokavaliota, voidaan päästöjen muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi.

Food production accounts for about a quarter of global greenhouse gas emissions. To reduce emissions, it is necessary to calculate them. The objective of this practice-based thesis was to calculate the carbon footprint of the manufacturing processes of Norro fish products, Kalatassu, a fish patty and Kalawursti, a fish sausage, both made of farmed Finnish rainbow trout and wild caught domestic fish. The calculations were carried out with IKE-carbon footprint calculator developed by Seinäjoki University of Applied Sciences in the Ilmastokestävät elintarvikeprosessit project focused on climate resilient food processes. Data for the inventory analysis on the ingredients was obtained from the commissioner whereas data on the manufacturing processes for the analysis was collected from the commissioner’s manufacturing partners. The emission factors used in the calculations were from the IKE-carbon footprint calculator or from open emission factor databases. The calculation was limited to the emissions during the products’ manufacturing processes only. Thereafter, a comparative calculation was made by replacing the main raw material from a less to a more climate harmful main ingredient to demonstrate the impact of the main ingredient on the carbon footprint of a product. For Kalawursti, the main ingredient was changed to boneless beef and for Kalatassu the main ingredient was changed to farmed Norwegian salmon. It was not possible to complete the calculations on all emissions sources within the time frame of this thesis. The calculations also had other uncertainties, as primary data was not available on all emissions sources. As a result, the carbon footprint for Kalatassu was 2.77 kg CO2 e/kg and the carbon footprint of Kalawursti was 4.54 kg CO2 e/kg. In the comparative calculation, both carbon footprints increased. Kalawursti made of boneless beef had a 4.7 times larger carbon footprint and Kalatassu made of Norwegian salmon was almost double. To assess the reliability of the calculations, the results were also compared with other fish products found on the market provided that they had their carbon footprints already calculated. On the basis of the outcomes of this thesis, some areas for improvement were concluded, and the company can thus reduce the carbon footprint of their products. For the future, it is recommended to complete the calculations by including all emission sources. However, based on the results already obtained, by eating more domestic fish as part of a recommended nutritional and healthy diet, emissions can be reduced significantly.