Työikäisen ihmisen varhaiset muistioireet ja muistipalvelupolku

Abstract

Muistisairauksien määrä ja sen tuomat ongelmat ovat kasvussa. Työikäisten muistisairaudet lisääntyvät myös kovaa vauhtia. Työikäisen ihmisen muistioireet voivat olla hankalat tunnistaa koska hektinen yhteiskunta ja paineita luova työelämä saattaa aiheuttaa itsessään muistisairauden kaltaisia oireita. Varhaisten oireiden havaitseminen sekä yksilöllinen ja sairastunutta palveleva hoitopolku on kriittisen tärkeää elämänlaadun kannalta muistisairausdiagnoosin jälkeen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla oli tarkoitus selvittää mitä ovat työikäisen ihmisten varhaisia muistisairausoireita sekä minkälainen on yksilöllinen muistipalvelupolku. Tavoitteena oli koota ja tuottaa aiheesta tietoa, jota voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, alan opiskelijat, sairastuneet, omaiset sekä muille aiheesta kiinnostuneille tahoille. Tutkimus koostui kahdeksasta (8) tutkimuksesta, joista yksi oli suomalainen englannin kielellä tuotettu tutkimus ja seitsemän kansainvälistä englanninkielistä tutkimusta. Tietokannat, joista tutkimukset valikoituivat, olivat Pubmed, Cinahl ja Google scholar. Sisältö analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset osoittivat, että ammattilaisten herkkyys oikeanlaisten oireiden toteamisessa on tärkeää, jotta muistisairausdiagnoosi ei viivästy. Tällä hetkellä diagnoosin saaminen voi viivästyä laajojen seulojen sekä epämääräisten oireiden takia. Työikäisen henkilön varhaiset muistioireet poikkeavat iäkkään ihmisen muistioireista, jonka vuoksi tulee erottaa nuorena (alle 65-vuotiaana) sairastuneen sairaudenkuva iäkkäänä sairastuneesta. Sekundaarinen muistisairaus on hyvin tavallinen muistisairauden muoto työikäisellä, joten tämä tulee ottaa huomioon oirekuvassa.

Johtopäätöksiä tutkimuksista olivat, että varhain todettu muistisairaus työikäisessä ihmisessä hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Varhainen tuki mahdollistaa toimintakyvyn säilyttämistä pidempään sekä muistisairaan mielekkäämpi elämä. Todettiin, että työikäiselle henkilölle ei ole riittävän kattavaa palvelupolkua. Koetaan, että olemassa olevat palvelut palvelevat enemmän ikäihmisiä, jolloin ei vastata työikäisten ainutlaatuisiin tarpeisiin koska elävät erilaista elämänvaihetta, kun ikääntyneet muistisairaat ihmiset.