Sote Lean Masterin ja JYET-erikoisammattitutkintojen vaikutukset tehtävänkuvaan sekä johtamis- ja kehittämisosaamiseen Eloisan strategisessa kontekstissa
Virtanen, Eva; Kaaro-Vuorimaa, Sanna (2024)
Virtanen, Eva
Kaaro-Vuorimaa, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925359
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Sote Lean Master- ja johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintojen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tehtävänkuvaan sekä johtamis- ja kehittämisosaamiseen. Lisäksi
tutkimuksessa tarkasteltiin, miten näiden koulutusten tuomat hyödyt vertautuvat Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan strategisiin tavoitteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ja tutkia koulutusten tuomia hyötyjä ja lisäarvoa sekä sitä, miten koulutuksen suorittaminen on kehittänyt toimeksiantajaorganisaatiota.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka kehittämisen viitekehyksenä oli jatkuvan kehittämisen PDCA-malli. Tutkimus sisältää
määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, tutkimusaineistoa kerättiin tutkimuksessa
kehitetyn kyselyn ja kyselyn tulosten perusteella käytyjen arviointikeskustelujen avulla. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa Eloisan henkilöstöltä, jotka
olivat osallistuneen työnantajan tarjoamaan Sote Lean Master- tai johtamisen
ja yritysjohtamisen oppisopimuskoulutukseen. Koulutukset henkilöstölle tarjosi
Itä-Savon sairaanhoitopiiri, hyvinvointialueuudistuksen myötä koulutuksia suorittaneet henkilöt siirtyivät Eloisan palvelukseen. Koulutusten vaikuttavuuden
arvioinnissa käytettiin Kirkpatrickin Neljän tason koulutuksen arviointimallia.
Mallin koulutuksen arviointikriteerejä kuvaavat tasot ovat reaktio, oppiminen,
käyttäytyminen ja tulokset. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysia ja teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että koulutus koettiin hyödylliseksi ja että osallistujat onnistuivat soveltamaan oppimaansa käytäntöön, esimerkiksi asiakasprosessien
parantamisessa sekä asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Tutkimuksen tulosten perusteella tuotettiin kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää
suunniteltaessa toiminnan ja osaamisen kehittämistä jatkossa. Kolme kehittämisehdotusta koulutusten strategisemman hyödyntämisen edistämiseksi olivat: koulutusten säännöllinen arviointi, osaamisen jakamisen käytäntöjen kehittäminen ja voimavarojen varmistaminen koulutuksen jälkeiseen kehittämiseen. Kehittämisehdotusten tarkoituksena on vahvistaa koulutusten pitkäaikaisia vaikutuksia ja tukea jatkuvaa oppimiskulttuuria.
tutkimuksessa tarkasteltiin, miten näiden koulutusten tuomat hyödyt vertautuvat Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan strategisiin tavoitteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ja tutkia koulutusten tuomia hyötyjä ja lisäarvoa sekä sitä, miten koulutuksen suorittaminen on kehittänyt toimeksiantajaorganisaatiota.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka kehittämisen viitekehyksenä oli jatkuvan kehittämisen PDCA-malli. Tutkimus sisältää
määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, tutkimusaineistoa kerättiin tutkimuksessa
kehitetyn kyselyn ja kyselyn tulosten perusteella käytyjen arviointikeskustelujen avulla. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa Eloisan henkilöstöltä, jotka
olivat osallistuneen työnantajan tarjoamaan Sote Lean Master- tai johtamisen
ja yritysjohtamisen oppisopimuskoulutukseen. Koulutukset henkilöstölle tarjosi
Itä-Savon sairaanhoitopiiri, hyvinvointialueuudistuksen myötä koulutuksia suorittaneet henkilöt siirtyivät Eloisan palvelukseen. Koulutusten vaikuttavuuden
arvioinnissa käytettiin Kirkpatrickin Neljän tason koulutuksen arviointimallia.
Mallin koulutuksen arviointikriteerejä kuvaavat tasot ovat reaktio, oppiminen,
käyttäytyminen ja tulokset. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysia ja teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että koulutus koettiin hyödylliseksi ja että osallistujat onnistuivat soveltamaan oppimaansa käytäntöön, esimerkiksi asiakasprosessien
parantamisessa sekä asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Tutkimuksen tulosten perusteella tuotettiin kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää
suunniteltaessa toiminnan ja osaamisen kehittämistä jatkossa. Kolme kehittämisehdotusta koulutusten strategisemman hyödyntämisen edistämiseksi olivat: koulutusten säännöllinen arviointi, osaamisen jakamisen käytäntöjen kehittäminen ja voimavarojen varmistaminen koulutuksen jälkeiseen kehittämiseen. Kehittämisehdotusten tarkoituksena on vahvistaa koulutusten pitkäaikaisia vaikutuksia ja tukea jatkuvaa oppimiskulttuuria.