Henkilöstön vaihtuvuuden syyt ja sitouttamisen keinot
Turunen, Terja (2024)
Turunen, Terja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925369
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tarkempaa, tutkittua tietoa henkilöstön lähtövaihtuvuuden syistä ja sitouttamisen keinoista sekä siitä, mihin tekijöihin toimeksiantajan tulisi panostaa, jotta lähtövaihtuvuus saadaan pienemmäksi ja työntekijät sitoutettua organisaatioon. Toimeksiantajana oli kunta X ja työn kohderyhmäksi rajattiin toimeksiantajan varhaiskasvatus.
Tutkimusongelmia tässä työssä oli neljä ja ne olivat seuraavat. Mitä ja millaisia ovat sitouttavat henkilöstökäytännöt, miten henkilöstön sitoutumista voidaan lisätä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön vaihtuvuuteen sekä miten vaihtuvuutta pystytään pienentämään?
Teoriaosuus koostuu kahdesta luvusta ja niiden alaluvuista. Ensimmäisessä luvussa käsitellään vaihtuvuutta ja sitouttamista käsitteenä ja niiden vaikutuksia. Toinen luku käsittelee eri henkilöstöjohtamisen käytäntöjen vaikutusta sitouttamisen näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää sekä sekundääriaineistona kvantitatiivista eli määrällistä aineistoa. Laadullinen aineisto hankittiin yhdellä ryhmähaastattelulla sekä viidellä yksilöhaastattelulla. Määrällisenä sekundääriaineistona toimi olemassa olevien lähtöhaastattelujen tulokset.
Tutkimuksen tuloksissa korostuvat resurssit ja työyhteisön vaikutus sekä sitouttavana, että lähtövaihtuvuuteen vaikuttavana tekijänä. Resurssien riittävyydellä on vaikutusta myös monien henkilöstökäytäntöjen toimintaan. Resursseilla on vaikutusta muun muassa perehdytyksen onnistumiseen, koulutuksiin osallistumiseen, työvuorosuunnitteluun ja tarvittavan suunnitteluajan riittämiseen. Lähtövaihtuvuuteen vaikuttavia syitä ovat liian pienten resurssien lisäksi puutteet johtamisessa ja työn kuormittavuus. Työyhteisön toimivuudella on myös iso merkitys. Sitouttavia henkilöstökäytäntöjä ovat tutkimuksen mukaan rekrytointi, perehdytys, johtaminen ja osaamisen kehittäminen. Sitouttamista ja työnantajakuvaa lisäävinä toimenpiteinä nostettiin kehitysehdotuksina muun muassa uusien rekrytointivideoiden tekeminen, perehdytysohjelman hankinta, mentorointimallin käyttöönotto, oppilaitosyhteistyö ja kesäleiritoiminta työntekijöiden lapsille.
Tutkimusongelmia tässä työssä oli neljä ja ne olivat seuraavat. Mitä ja millaisia ovat sitouttavat henkilöstökäytännöt, miten henkilöstön sitoutumista voidaan lisätä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön vaihtuvuuteen sekä miten vaihtuvuutta pystytään pienentämään?
Teoriaosuus koostuu kahdesta luvusta ja niiden alaluvuista. Ensimmäisessä luvussa käsitellään vaihtuvuutta ja sitouttamista käsitteenä ja niiden vaikutuksia. Toinen luku käsittelee eri henkilöstöjohtamisen käytäntöjen vaikutusta sitouttamisen näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää sekä sekundääriaineistona kvantitatiivista eli määrällistä aineistoa. Laadullinen aineisto hankittiin yhdellä ryhmähaastattelulla sekä viidellä yksilöhaastattelulla. Määrällisenä sekundääriaineistona toimi olemassa olevien lähtöhaastattelujen tulokset.
Tutkimuksen tuloksissa korostuvat resurssit ja työyhteisön vaikutus sekä sitouttavana, että lähtövaihtuvuuteen vaikuttavana tekijänä. Resurssien riittävyydellä on vaikutusta myös monien henkilöstökäytäntöjen toimintaan. Resursseilla on vaikutusta muun muassa perehdytyksen onnistumiseen, koulutuksiin osallistumiseen, työvuorosuunnitteluun ja tarvittavan suunnitteluajan riittämiseen. Lähtövaihtuvuuteen vaikuttavia syitä ovat liian pienten resurssien lisäksi puutteet johtamisessa ja työn kuormittavuus. Työyhteisön toimivuudella on myös iso merkitys. Sitouttavia henkilöstökäytäntöjä ovat tutkimuksen mukaan rekrytointi, perehdytys, johtaminen ja osaamisen kehittäminen. Sitouttamista ja työnantajakuvaa lisäävinä toimenpiteinä nostettiin kehitysehdotuksina muun muassa uusien rekrytointivideoiden tekeminen, perehdytysohjelman hankinta, mentorointimallin käyttöönotto, oppilaitosyhteistyö ja kesäleiritoiminta työntekijöiden lapsille.