Valmentajan toiminta eettisesti kestävällä tavalla ratsastuksessa
Siljamäki, Rinna (2024)
Siljamäki, Rinna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092325494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092325494
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä haluttiin selvittää ja kehittää ratsastuksen opettajien ja valmentajien tietoa valmentajan eettisestä toiminnasta ratsastuksessa yhteistyössä Equestrian Trainers Finlandin (ETF) kanssa. ETF on valmentajien ammattiyhteisö, jonka tavoitteena on kehittää valmentajien ammattitaitoa ja yhteisöllisyyttä sekä järjestää koulutusta valmentajille.
Ratsastukseen on kuulunut melko vanhanaikainen, autoritäärinen ja suorituskeskeinen valmennustyyli. Nykyaikaiseen urheiluvalmennukseen kuuluu urheilijalähtöinen valmennus, missä urheilija ja valmentaja toimivat ennemmin yhteistyössä; ponnistellen kohti yhteisiä tavoitteita. Tämä vaatii valmentajalta oman toiminnan tarkastelua, oman ja ennen kaikkea lajin vaatiman arvomaailman ymmärtämistä ja sisäistämistä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaidoista palautteen antaminen ja yhteistyötaidot korostuvat. Ratsastuksessa valmentajan toiminnalla on keskeinen vaikutus hevosen ja ratsastajan väliseen yhteistyöhön. Hevonen on erittäin herkkä reagoimaan paitsi ratsastajan välittämiin apuihin, myös lihaksiston rentouteen ja ilmapiiriin. Näin ollen valmentajan tärkein tehtävä on pyrkiä luomaan ratsastajalle fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Ratsastuksessa valmentajan ja urheilijan välillä valitsee tiivis luottamussuhde.
Eettisesti kestävää valmennusta tarkasteltiin valmentajan ja urheilun arvomaailman ja urheilijavalmentaja -suhteen kautta. Toimintatapoja kohti eettisempää valmennusta tarkasteltiin puolestaan vuorovaikutuksen sekä palautteen antamisen näkökulmasta. Tässä hyödynnytettiin yleistä tietoutta urheiluvalmennuksesta sekä suorituskyvyn psykologiasta. Eettisen valmennustoiminnan vaikutukset ratsastukseen perusteltiin ratsastajan ja hevosen välisen yhteistyön ja lajiin liittyvän arvomaailman sekä vastuullisuuden kautta. Ratsukon välinen yhteistyö heijastuu ulospäin kertoen toimivasta ja luottamukseen perustuvasta urheilijavalmentaja -suhteesta.
Työssä tehtiin kysely ETF:n jäsenistölle, missä selvitettiin valmentajien näkemystä eettisestä valmennustoiminnasta kokonaisuutena. Aihealueiksi valittiin eettinen valmennus, valmentajan arvomaailma, vuorovaikutustaidot ja palautteen antaminen. Kyselyssä valmentajan toimintaa käsiteltiin kokonaisuutena urheilijan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää valmentajien toimintamalleja sekä ymmärrystä eettisestä toiminnasta ja sen vaikutuksista urheilijaan.
Kyselyn perusteella huomattiin, että kokeneet, pitkän linjan valmentajat, ovat huomioineet eettisen valmennuksen hyvin ja ovat muuttaneet toimintatapojaan eettisempään suuntaan, urheilijalähtöisyys huomioiden. Ratsastuksen valmentamisen kokonaisvaltaisuus, vuorovaikutustaidot ja varsinkin palautteen antaminen vaatii kehittämistä. Vastausten perusteella luotiin valmentajan eettinen huoneentaulu, johon koottiin tärkeimmät osa-alueet. Huoneentauluun liitettiin perustelut tietolähteineen, joten sitä voidaan käyttää ETF:n koulutuksissa tai jakaa se jäsenistölle sähköisesti.
Ratsastukseen on kuulunut melko vanhanaikainen, autoritäärinen ja suorituskeskeinen valmennustyyli. Nykyaikaiseen urheiluvalmennukseen kuuluu urheilijalähtöinen valmennus, missä urheilija ja valmentaja toimivat ennemmin yhteistyössä; ponnistellen kohti yhteisiä tavoitteita. Tämä vaatii valmentajalta oman toiminnan tarkastelua, oman ja ennen kaikkea lajin vaatiman arvomaailman ymmärtämistä ja sisäistämistä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaidoista palautteen antaminen ja yhteistyötaidot korostuvat. Ratsastuksessa valmentajan toiminnalla on keskeinen vaikutus hevosen ja ratsastajan väliseen yhteistyöhön. Hevonen on erittäin herkkä reagoimaan paitsi ratsastajan välittämiin apuihin, myös lihaksiston rentouteen ja ilmapiiriin. Näin ollen valmentajan tärkein tehtävä on pyrkiä luomaan ratsastajalle fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Ratsastuksessa valmentajan ja urheilijan välillä valitsee tiivis luottamussuhde.
Eettisesti kestävää valmennusta tarkasteltiin valmentajan ja urheilun arvomaailman ja urheilijavalmentaja -suhteen kautta. Toimintatapoja kohti eettisempää valmennusta tarkasteltiin puolestaan vuorovaikutuksen sekä palautteen antamisen näkökulmasta. Tässä hyödynnytettiin yleistä tietoutta urheiluvalmennuksesta sekä suorituskyvyn psykologiasta. Eettisen valmennustoiminnan vaikutukset ratsastukseen perusteltiin ratsastajan ja hevosen välisen yhteistyön ja lajiin liittyvän arvomaailman sekä vastuullisuuden kautta. Ratsukon välinen yhteistyö heijastuu ulospäin kertoen toimivasta ja luottamukseen perustuvasta urheilijavalmentaja -suhteesta.
Työssä tehtiin kysely ETF:n jäsenistölle, missä selvitettiin valmentajien näkemystä eettisestä valmennustoiminnasta kokonaisuutena. Aihealueiksi valittiin eettinen valmennus, valmentajan arvomaailma, vuorovaikutustaidot ja palautteen antaminen. Kyselyssä valmentajan toimintaa käsiteltiin kokonaisuutena urheilijan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää valmentajien toimintamalleja sekä ymmärrystä eettisestä toiminnasta ja sen vaikutuksista urheilijaan.
Kyselyn perusteella huomattiin, että kokeneet, pitkän linjan valmentajat, ovat huomioineet eettisen valmennuksen hyvin ja ovat muuttaneet toimintatapojaan eettisempään suuntaan, urheilijalähtöisyys huomioiden. Ratsastuksen valmentamisen kokonaisvaltaisuus, vuorovaikutustaidot ja varsinkin palautteen antaminen vaatii kehittämistä. Vastausten perusteella luotiin valmentajan eettinen huoneentaulu, johon koottiin tärkeimmät osa-alueet. Huoneentauluun liitettiin perustelut tietolähteineen, joten sitä voidaan käyttää ETF:n koulutuksissa tai jakaa se jäsenistölle sähköisesti.