Lintujen ja sammakkoeläinten lajistollinen monimuotoisuus pintavalutuskentillä
Herva, Sanna (2024)
Herva, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092425531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092425531
Tiivistelmä
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on yksi suurimmista tulevaisuuden uhkakuvista, ja huoleen luontokadosta on herätty myös Suomessa. Suomen soista 60 % on ojitettu, mikä on johtanut useiden soiden luontotyyppien ja eliöiden uhanalaistumiseen. Soiden tila heikkenee edelleen. Ojitusten vuoksi Suomen suolinnusto on taantunut hälyttävää vauhtia. Sammakkoeläimet valikoituivat toiseksi tutkittavaksi ryhmäksi, koska alueella esiintyy tiukasti suojeltu viitasammakko.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin neljän suolle perustetun pintavalutuskentän lintujen ja sammakkoeläinten lajistollisuutta monimuotoisuutta. Toimeksiantaja oli Keski-Pohjanmaalla toimiva kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiö Keliber Technology Oy. Kentistä kaksi oli toimeksiantajan omistuksessa ja kaksi muuta kenttää omisti alueella toimiva turvetuottaja. Lajiston tarkkailu suoritettiin kenttien maastohavainnointina, minkä lisäksi menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta.
Pintavalutuskentillä pesi 20 lintulajia ja niillä havaittiin yhteensä 36 lintulajia. Suojelullisesti huomionarvoisia lintulajeja havaittiin 14. Sammakkoeläimistä ruskosammakon havaittiin lisääntyvän kolmella kentällä ja viitasammakon varmuudella yhdellä kentällä. Rupikonnista saatiin satunnaishavaintoja, mutta todennäköisesti se ei lisääntynyt kentillä. Vesiliskoa ei havaittu lainkaan. Pintavalutuskäytön havaittiin muuttaneen tutkittavien alueiden kasvillisuutta ja hydrologiaa. Kasvillisuusmuutokset näkyivät etenkin puiden kuolemisena märimmillä alueilla.
Rakentamis- ja louhostoiminta aiheuttaa pintavalutuskentille meluvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti lintuihin ja sammakkoeläimiin. Melua havaittiin maastotyöskentelyn aikana, mutta sen vaikutuksia ei tässä työssä tutkittu. Myös pienpetojen lintujen pesiin kohdistuva saalistus saattaa olla kentillä merkittävä haittatekijä. Maastotyöskentelyn yhteydessä havaittiin merkkejä lintuihin kohdistuneesta saalistuksesta. Myös petoja havaittiin alueilla.
Toimeksiantajan toiminta-alueen tasolla pintavalutuskenttien voitiin katsoa olevan merkittävä elinympäristö. Niillä tavattiin useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja, ja osalla harvalukuisena viitasammakkoa. Tärkeimmiksi jatkotoimenpiteiksi määriteltiin vuosittaisen seurantojen jatkaminen. Vieraspetopyynti voi parantaa lintujen pesinnän onnistumista ja sorsalinnuille voidaan rakentaa pesärosvoamista ehkäiseviä tekopesiä. Uhanalaisen hömötiaisen elinoloja voidaan yrittää parantaa koivupökkelöpesillä. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuuksia pintavalutuskenttien alueiden avoimuuden ja hydrologian turvaamiseksi toiminnan päättyessä, jolloin nykyinen veden johtaminen kentille lakkaa.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin neljän suolle perustetun pintavalutuskentän lintujen ja sammakkoeläinten lajistollisuutta monimuotoisuutta. Toimeksiantaja oli Keski-Pohjanmaalla toimiva kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiö Keliber Technology Oy. Kentistä kaksi oli toimeksiantajan omistuksessa ja kaksi muuta kenttää omisti alueella toimiva turvetuottaja. Lajiston tarkkailu suoritettiin kenttien maastohavainnointina, minkä lisäksi menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta.
Pintavalutuskentillä pesi 20 lintulajia ja niillä havaittiin yhteensä 36 lintulajia. Suojelullisesti huomionarvoisia lintulajeja havaittiin 14. Sammakkoeläimistä ruskosammakon havaittiin lisääntyvän kolmella kentällä ja viitasammakon varmuudella yhdellä kentällä. Rupikonnista saatiin satunnaishavaintoja, mutta todennäköisesti se ei lisääntynyt kentillä. Vesiliskoa ei havaittu lainkaan. Pintavalutuskäytön havaittiin muuttaneen tutkittavien alueiden kasvillisuutta ja hydrologiaa. Kasvillisuusmuutokset näkyivät etenkin puiden kuolemisena märimmillä alueilla.
Rakentamis- ja louhostoiminta aiheuttaa pintavalutuskentille meluvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti lintuihin ja sammakkoeläimiin. Melua havaittiin maastotyöskentelyn aikana, mutta sen vaikutuksia ei tässä työssä tutkittu. Myös pienpetojen lintujen pesiin kohdistuva saalistus saattaa olla kentillä merkittävä haittatekijä. Maastotyöskentelyn yhteydessä havaittiin merkkejä lintuihin kohdistuneesta saalistuksesta. Myös petoja havaittiin alueilla.
Toimeksiantajan toiminta-alueen tasolla pintavalutuskenttien voitiin katsoa olevan merkittävä elinympäristö. Niillä tavattiin useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja, ja osalla harvalukuisena viitasammakkoa. Tärkeimmiksi jatkotoimenpiteiksi määriteltiin vuosittaisen seurantojen jatkaminen. Vieraspetopyynti voi parantaa lintujen pesinnän onnistumista ja sorsalinnuille voidaan rakentaa pesärosvoamista ehkäiseviä tekopesiä. Uhanalaisen hömötiaisen elinoloja voidaan yrittää parantaa koivupökkelöpesillä. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuuksia pintavalutuskenttien alueiden avoimuuden ja hydrologian turvaamiseksi toiminnan päättyessä, jolloin nykyinen veden johtaminen kentille lakkaa.