Strateginen ennakointi kohdeorganisaatiossa: analyysi ja kehitysehdotukset
Kokkinen, Ella (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525633
Tiivistelmä
Liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten yritysten on pysyttävä sopeutumiskykyisinä säilyttääkseen kilpailukykynsä ja varmistaakseen liiketoiminnan jatkuvuus. Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuutta hahmottavaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa yritysten pitkänaikavälin sopeutumiskykyä ja innovaatioiden tarkkuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen avulla pyritään tunnistamaan tulevaisuuden muutokset varhaisessa vaiheessa, jonka avulla yritys voi saavuttaa kilpailuedun. Strateginen ennakointi nähdään jatkuvana prosessina eikä vain yksittäisenä tapahtumana.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kohdeorganisaatio ennakoi toimintaympäristön muutoksia, miten ennakointia voisi parantaa ja mitä hyötyä tästä olisi. Tavoitteena oli esittää kehitysehdotuksia organisaatiolle. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kohdeorganisaation strategiseen ennakointiin ja tunnistettiin sen kehityskohteet. Kehitysehdotuksilla pyrittiin tarjoamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatio voi parantaa strategista ennakointiaan.
Strateginen ennakointi perustuu erilaisten menetelmien systemaattiseen ja jatkuvaan käyttöön. Tutkimuksessa esiteltiin tulevaisuuden ennakoinnin keskeiset menetelmät, jotka on suunniteltu edistämään organisaation ennakointikykyä. Nämä menetelmät muodostavat pohjan tutkimuksen teoreettiselle viitekehykselle, jonka avulla arvioidaan kohdeorganisaation ennakoinnin tilaa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2024 keväänä laadullisena tapaustutkimuksena, jonka menetelmänä oli tutkimushaastattelut. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa kohdeorganisaation työntekijää, sen eri liiketoimintayksiköistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeorganisaation ennakointityö perustuu pääosin lyhytjänteiseen olemassa olevan tiedon analysointiin. Organisaation ennakointikyvyn arviointi viiden ulottuvuuden kautta osoitti, että ennakointi on satunnaisella tasolla. Kohdeorganisaatio kerää ja analysoi ulkoista tietoa epäsäännöllisesti, ja asiakkaiden ja muiden sidosryhmien osallistaminen tulevaisuuden suunnitteluun nähtiin kehityskohteena. Organisaation menetelmäosaaminen on rajallista, mikä vaikeuttaa ennakoinnin tehokasta toteuttamista.
Tutkimuksessa tunnistettiin konkreettisia kehityskohteita, kuten heikkojen signaalien järjestelmällinen havainnointi ja organisaation sisäisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella pystyttiin esittämään konkreettisia toimia ennakoinnin parantamiseksi. Tutkimuksessa korostui ennakoivan kulttuurin ja johtajuuden merkitys, joka vaatii ennakoinnin merkityksen tunnistamista kohdeorganisaatiossa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kohdeorganisaatio ennakoi toimintaympäristön muutoksia, miten ennakointia voisi parantaa ja mitä hyötyä tästä olisi. Tavoitteena oli esittää kehitysehdotuksia organisaatiolle. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kohdeorganisaation strategiseen ennakointiin ja tunnistettiin sen kehityskohteet. Kehitysehdotuksilla pyrittiin tarjoamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatio voi parantaa strategista ennakointiaan.
Strateginen ennakointi perustuu erilaisten menetelmien systemaattiseen ja jatkuvaan käyttöön. Tutkimuksessa esiteltiin tulevaisuuden ennakoinnin keskeiset menetelmät, jotka on suunniteltu edistämään organisaation ennakointikykyä. Nämä menetelmät muodostavat pohjan tutkimuksen teoreettiselle viitekehykselle, jonka avulla arvioidaan kohdeorganisaation ennakoinnin tilaa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2024 keväänä laadullisena tapaustutkimuksena, jonka menetelmänä oli tutkimushaastattelut. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa kohdeorganisaation työntekijää, sen eri liiketoimintayksiköistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeorganisaation ennakointityö perustuu pääosin lyhytjänteiseen olemassa olevan tiedon analysointiin. Organisaation ennakointikyvyn arviointi viiden ulottuvuuden kautta osoitti, että ennakointi on satunnaisella tasolla. Kohdeorganisaatio kerää ja analysoi ulkoista tietoa epäsäännöllisesti, ja asiakkaiden ja muiden sidosryhmien osallistaminen tulevaisuuden suunnitteluun nähtiin kehityskohteena. Organisaation menetelmäosaaminen on rajallista, mikä vaikeuttaa ennakoinnin tehokasta toteuttamista.
Tutkimuksessa tunnistettiin konkreettisia kehityskohteita, kuten heikkojen signaalien järjestelmällinen havainnointi ja organisaation sisäisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella pystyttiin esittämään konkreettisia toimia ennakoinnin parantamiseksi. Tutkimuksessa korostui ennakoivan kulttuurin ja johtajuuden merkitys, joka vaatii ennakoinnin merkityksen tunnistamista kohdeorganisaatiossa.