Hyvä palotarkastustapa ja hyvän hallinnon toteutuminen palotarkastuksilla Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksella

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksella työskentelevän operatiivisen henkilöstön kokemuksia hyvän hallinnon toteutumisesta heidän suorittamillaan palotarkastuksilla sekä mitä hyvään palotarkastustapaan ajatellaan heidän mielestään kuuluvan pohjautuen hallintolain (434/2003) 2 luvun hyvän hallinnon perusteisiin. Lisäksi nostettiin esiin koulutustarpeita sekä henkilöstön antamia kehitysehdotuksia palotarkastuksiin liittyen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina haastattelemalla Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen palotarkastuksia suorittavia, mutta pääasiassa operatiivisissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Haastateltavat valittiin eri operatiivisista virkaryhmistä ja haastateltujen työkokemus palotarkastuksista ja pelastusalalta vaihteli viiden ja kolmenkymmenen vuoden välillä.

Teoriaosuudessa perehdyttiin hyvään hallintoon perusoikeutena sekä hallintolain (434/2003) mukaisiin hyvän hallinnon perusteisiin. Näiden lisäksi teoriaosuudessa perehdyttiin pelastuslain (379/2011) palotarkastuksiin liittyviin säännöksiin ja pelastustoimen järjestämiseen liittyviin säännöksiin sekä siihen, miten palotarkastukset on Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksella järjestetty.

Empiiristen tulosten perusteella Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön suorittamilla palotarkastuksilla hyvä hallinto toteutuu pääosin hyvin. Hyvän palotarkastustavan keskeiseksi elementiksi todettiin vuorovaikutus viranomaisen sekä tarkastuskohteen edustajan välillä. Hyvä palotarkastustapa pohjautui haastateltujen näkemysten perusteella neuvonnan, hyvän palvelun sekä lain noudattamisen ympärille.

This thesis investigates the experiences of operational personnel at the Kanta-Häme Rescue Department regarding the implementation of good governance in fire inspections conducted by them and explores what they consider to be good fire inspection practices based on the principles of good governance out lined in Chapter 2 of the Administrative Procedure Act (434/2003). Additionally, the study identifies training needs and development proposals related to fire inspections provided by the personnel.

The thesis employed a qualitative research approach, with data collected through open-ended thematic interviews. Individual interviews were conducted with personnel from the Kanta-Häme Rescue Department who conduct fire inspections but whose primary duties involve operational tasks. The interviewees were selected from various operational positions, and their experience in fire inspections and the rescue service ranged from five to thirty years.

The theoretical framework delves into good governance as a fundamental right and the principles of good governance outlined in the Administrative Procedure Act (434/2003). Additionally, the theoretical framework explores the provisions related to fire inspections in the Rescue Act (379/2011) and the regulations governing the organization of the rescue service, as well as the arrangements for fire inspections within the Kanta-Häme Rescue Department.

Based on the empirical results, good governance is generally well implemented in fire inspections conducted by the operational personnel of the Kanta-Häme Rescue Department. Interaction between the authority and the representative of the inspected entity was identified as a key element of good fire inspection practices. According to the interviewees, good fire inspection practices are based on providing advice, good service, and compliance with the law.