Työntekijän ArVo : Arkeen Voimaa -toimintamalli osaksi työterveyshuollon palveluita
Tuominen, Anna (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092825775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092825775
Tiivistelmä
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli selvittää Arkeen Voimaa - eli ArVo - toimintamallin hyödyntämistä osana tulevaisuuden työterveyshuollon palveluita. Kehittämisprojektissa on tutkittu työterveyshuollon palveluiden kehittämistarpeita sekä arvioitu sosiaali- ja terveysalan uudistuksen, muutoksien sekä kehittämistyön vaikutuksia työterveyshuollon palveluihin tulevaisuudessa.
Kehittämisprojekti toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Kehittämisprojektia varten haastateltiin kahdeksaa (n=8) kolmeen eri ArVo-ryhmään osallistunutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevää henkilöä. Haastatteluiden tavoitteena oli saada tietoa ArVo – toimintamallin toteutuksen kokemuksesta, ryhmätoiminnasta terveyden edistämisen työssä sekä toimintamallin hyödyllisyydestä osana työterveyshuollon palveluita.
Kyseisessä haastatteluaineistossa haastateltavat kokivat ArVo -toimintamallin soveltuvan osaksi työterveyshuollon palveluita. Eroja mielipiteissä ilmeni sen suhteen kenelle ryhmän katsottiin soveltuvan. Osa haasta- teltavista koki ryhmän soveltuvan kaikille ja parhaiten ennaltaehkäisevänä palveluna. Osa koki, että ryhmän tulee olla kohdennettu ja oikea-aikainen. Vastauksissa korostuivat haasteet työterveyshuollon palveluihin liittyen. Erityisesti esille nostettiin palveluiden heikko saatavuus sekä seuranta. Haastateltavat
toivoivat työterveyshuollolta ennaltaehkäiseviä palveluita sekä tukea työn kuormitukseen.
Kehittämisprojektin analyysi ja tulokset osoittavat, että ArVo -toimintamallia voidaan hyödyntää työterveyshuollon palveluissa. Ennaltaehkäisevät toimintamallit nähdään merkittävinä terveyden edistämisen tuessa työikäisillä. The purpose of this development project was to find out how The Chronic Disease Self- Management Program (CDSMP) could be used in the future as part of occupational health services. The development project examined the improvement needs of occupational health services and assessed the effects of the social and health sector reform on occupational health services.
Qualitative research method was chosen for the execution of the development project and eight (n=8) participants in three different CDSMP groups were thematically interviewed for the research material. The aim of the interviews was to receive information about the experiences of implementing the CDSMP and group activities in health promotion work and as part of occupational health care services.
The analysis and interview results of the development project reveal that the CDSMP can be used in occupational health services. However, differences of opinion emerged and the group was not perceived as a suitable and ideal solution for everyone. According to some of the interviewees, the group was applicable to all employees and best as a preventive occupational health care service. On the other hand, some felt that the CDSMP should be targeted. The responses highlighted many challenges in relation to occupational health services at the moment. In particular, poor access to services and weak follow-up were emphasized. Overall, occupational health services are specifically desirable to provide preventive services and support employees to manage their workloads.
Kehittämisprojekti toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Kehittämisprojektia varten haastateltiin kahdeksaa (n=8) kolmeen eri ArVo-ryhmään osallistunutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevää henkilöä. Haastatteluiden tavoitteena oli saada tietoa ArVo – toimintamallin toteutuksen kokemuksesta, ryhmätoiminnasta terveyden edistämisen työssä sekä toimintamallin hyödyllisyydestä osana työterveyshuollon palveluita.
Kyseisessä haastatteluaineistossa haastateltavat kokivat ArVo -toimintamallin soveltuvan osaksi työterveyshuollon palveluita. Eroja mielipiteissä ilmeni sen suhteen kenelle ryhmän katsottiin soveltuvan. Osa haasta- teltavista koki ryhmän soveltuvan kaikille ja parhaiten ennaltaehkäisevänä palveluna. Osa koki, että ryhmän tulee olla kohdennettu ja oikea-aikainen. Vastauksissa korostuivat haasteet työterveyshuollon palveluihin liittyen. Erityisesti esille nostettiin palveluiden heikko saatavuus sekä seuranta. Haastateltavat
toivoivat työterveyshuollolta ennaltaehkäiseviä palveluita sekä tukea työn kuormitukseen.
Kehittämisprojektin analyysi ja tulokset osoittavat, että ArVo -toimintamallia voidaan hyödyntää työterveyshuollon palveluissa. Ennaltaehkäisevät toimintamallit nähdään merkittävinä terveyden edistämisen tuessa työikäisillä.
Qualitative research method was chosen for the execution of the development project and eight (n=8) participants in three different CDSMP groups were thematically interviewed for the research material. The aim of the interviews was to receive information about the experiences of implementing the CDSMP and group activities in health promotion work and as part of occupational health care services.
The analysis and interview results of the development project reveal that the CDSMP can be used in occupational health services. However, differences of opinion emerged and the group was not perceived as a suitable and ideal solution for everyone. According to some of the interviewees, the group was applicable to all employees and best as a preventive occupational health care service. On the other hand, some felt that the CDSMP should be targeted. The responses highlighted many challenges in relation to occupational health services at the moment. In particular, poor access to services and weak follow-up were emphasized. Overall, occupational health services are specifically desirable to provide preventive services and support employees to manage their workloads.