Rajoitustoimenpiteiden käyttö lastensuojelussa
Kerttula, Henna-Riikka; Suopajärvi, Jonna (2024)
Kerttula, Henna-Riikka
Suopajärvi, Jonna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024093025834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024093025834
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelemme rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelussa, erityisesti Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodissa, joka kuuluu Lapin hyvinvointialueen lastensuojeluyksiköihin. Tavoitteenamme oli kehittää käytännönläheinen opas laitoksen työntekijöille, jonka avulla voidaan parantaa rajoitustoimenpiteiden asianmukaista käyttöä ja vuorovaikutusta työyhteisössä sekä asiakassuhteissa.
Opinnäytetyömme keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään lastensuojelulaitoksessa? Miten työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa näiden toimenpiteiden toteuttamiseen, ja mikä on työntekijän ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen merkitys rajoitustoimenpiteiden yhteydessä? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi olemme perehtyneet laajasti rajoitustoimenpiteiden lakitaustaan sekä lastensuojelun sijaishuoltoa käsittelevään kirjallisuuteen, erityisesti vuorovaikutuksen ja eettisten näkökulmien osalta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme viittä Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodin työntekijää, jotka työskentelevät tiiviisti rajoitustoimenpiteiden parissa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti syvällisen tarkastelun siitä, miten vuorovaikutus ja lainsäädännön tuntemus vaikuttavat rajoitustoimenpiteiden käyttöön ja niiden eettisyyteen.
Opinnäytetyön tulokset korostavat vuorovaikutuksen merkitystä rajoitustoimenpiteiden toteuttamisessa. Työntekijöiden välinen hyvä yhteistyö ja avoin viestintä voivat vähentää rajoitustoimenpiteiden tarpeellisuutta ja tukea lapsen hyvinvointia. Samalla työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde voi lieventää tilanteita, joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään. Opinnäytetyömme tuottaa hyödyllistä tietoa ja tukimateriaalia Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodin työntekijöille. Se edistää rajoitustoimenpiteiden asianmukaista ja eettistä käyttöä lastensuojelussa, sekä auttaa varmistamaan, että lasten oikeudet ja hyvinvointi ovat etusijalla kaikessa toiminnassa.
Opinnäytetyömme keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Miten rajoitustoimenpiteitä käytetään lastensuojelulaitoksessa? Miten työntekijöiden keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa näiden toimenpiteiden toteuttamiseen, ja mikä on työntekijän ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen merkitys rajoitustoimenpiteiden yhteydessä? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi olemme perehtyneet laajasti rajoitustoimenpiteiden lakitaustaan sekä lastensuojelun sijaishuoltoa käsittelevään kirjallisuuteen, erityisesti vuorovaikutuksen ja eettisten näkökulmien osalta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme viittä Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodin työntekijää, jotka työskentelevät tiiviisti rajoitustoimenpiteiden parissa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti syvällisen tarkastelun siitä, miten vuorovaikutus ja lainsäädännön tuntemus vaikuttavat rajoitustoimenpiteiden käyttöön ja niiden eettisyyteen.
Opinnäytetyön tulokset korostavat vuorovaikutuksen merkitystä rajoitustoimenpiteiden toteuttamisessa. Työntekijöiden välinen hyvä yhteistyö ja avoin viestintä voivat vähentää rajoitustoimenpiteiden tarpeellisuutta ja tukea lapsen hyvinvointia. Samalla työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde voi lieventää tilanteita, joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään. Opinnäytetyömme tuottaa hyödyllistä tietoa ja tukimateriaalia Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodin työntekijöille. Se edistää rajoitustoimenpiteiden asianmukaista ja eettistä käyttöä lastensuojelussa, sekä auttaa varmistamaan, että lasten oikeudet ja hyvinvointi ovat etusijalla kaikessa toiminnassa.