Karjunhajun tutkiminen massaspektrometrillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko karjunlihan hajua tunnistaa massaspektrometrilaitteella. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Atria Suomi Oy. Työ on hyvin ajankohtainen, koska uusi eläinten hyvinvointilaki (693/2023) lisää porsaiden hyvinvointia edesauttavia tekijöitä, mutta luo myös muutoshaasteita alkutuotannoille ja teurastamoille. Merkittävin muutos koskee kirurgisesta kastraatiosta luopumista vuoteen 2035 mennessä. Ilman kastraatiota karjujen lihassa saattaa esiintyä epämiellyttävää hajua, joka muistuttaa ulosteen tai virtsan hajua. Hajun aiheuttavat rasvaliukoiset yhdisteet skatoli ja androstenoni, joita esiintyy karjujen suolistossa ja kiveksissä. Kastraatio poistaa hajuongelman, mutta se on tutkimusten mukaan kivulias toimenpide karjuporsaille. Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi, mistä karjunhaju johtuu ja mitä vaikutuksia hajulla on teurastamoiden toimintaan. Kaikki kastroimattomat karjut eivät eritä hajua ja hajua ei voida ennustaa etukäteen, vaan se ilmenee vasta lihaa kuumennettaessa. Teoriassa esitellään karjunhajun tutkimiseen käytettyjä menetelmiä. Menetelmistä tarkempaan tarkasteluun otettiin massaspektrometrin toiminta ja käyttö Tässä työssä suoritettiin tutkimuksia käytännössä massaspektrometrillä, minkä avulla pyrittiin selvittämään: voiko karjunhajua tunnistaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) massaspektrometrillä. Tutkimuksia varten saatiin rasva- ja öljynäytteitä Atrialta. Työssä käytetyt menetelmät sovellettiin SeAMK:n massaspektrometrille sopivaksi. Saatujen mittaustulosten perusteella voitiin todeta, että massaspektrometrillä voi löytää skatolia ja androstenonia karjunlihanäytteistä. SeAMK:n massaspektrometrillä löydettiin viitteitä hajuyhdisteistä moolimassojen perusteella. Mittauksia suoritettiin eri näytteistä useita, mutta mittausten toistuvuudesta huolimatta massaspektrometrin tuloksia ei kuitenkaan voi täysin vahvistaa luotettavasti. Laitteen heikentyneen toimintakunnon vuoksi tutkimuksen loppuosassa ilmeni rajoitteita mittauskertojen lisäämiselle ja mittaustarkkuuden vahvistamiselle. Opinnäytetyön perusteella voidaan suositella jatkotutkimuksien tekemistä, tämän tyylisten näytteiden tutkimiseen tarkoitetulla massaspektrometrillä.