Balanced Scorecard -mittariston rakentaminen elintarvikealan yritykselle
Simola, Jenna (2024)
Simola, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100225956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100225956
Tiivistelmä
Yritysten lähtökohtainen tavoite on menestyä. Aiemmin menestyminen määriteltiin valuuttamääräisenä tavoitteena, esimerkiksi liikevoittona ja varastoissa tai laitteissa kiinni olevana pääomana. Myöhemmin havaittiin myös muun toiminnan ja aineettoman pääoman vaikutukset arvon luonnissa. Niitä mittaamaan syntyi Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin luoma Balanced Scorecard, jonka avulla yritykset pystyvät mittaamaan myös ei-valuuttamääräistä toimintaansa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa Balanced Scorecard -mittaristo toimeksiantajalle, Linkosuo Oy:lle, keskittyen operatiivisten toimintojen mittaamiseen.
Kirjallisuusosiossa keskityttiin Balanced Scorecardin teoreettiseen taustaan, jotta saatiin käsitys mittariston rakentamisen kulmakivistä. Balanced Scorecard -mittariston rakentamisessa keskiössä ovat yrityksen oma tulevaisuudentavoite eli visio sekä keinot, joilla tämä visio pyritään tavoittamaan eli strategia. Vision ja strategian selkeytymisen jälkeen valitaan näkökulmat, joiden menestystekijöiden syy-seuraussuhteiden avulla muodostetaan mitattavia kohteita. Usein, kuten tässäkin työssä, näkökulmiksi valitaan Kaplanin ja Nortonin ehdottamat neljä näkökulmaa: taloudellinen, asiakas-, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kasvun näkökulmat.
Opinnäytetyön toteutusvaiheessa keskusteltiin toimeksiantajan kanssa yrityksen visiosta, valituista strategioista ja strategisista tavoitteista. Näiden avulla saatiin muodostettua yritykselle strategiakartta, jonka tekijöistä muodostettiin syy-seuraussuhteita. Näille tekijöille rakennettiin mittarit, joiden tietoja on helppo ja kohtuullisen yksinkertaista kerätä, mutta ne ovat myös kohteita, joihin pystyy toiminnalla vaikuttamaan.
Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Toimeksiantajan toiveena oli keskittyä sisäisten prosessien mittaamiseen ja tähän näkökulmaan kehitettiin 23 mittaria, joiden karsinta ja käyttöönotto jää toimeksiantajan vastuulle. Tulevaisuudessa toimeksiantajan tulee tarkastella mittareitaan päivittäessään strategiaansa ja tarvittaessa uskaltaa muuttaa mittaristoa paremmin uuteen strategiaan sopivaksi. Toimeksiantajalle vastuullisuus on myös tärkeä teema, jonka vuoksi tulevaisuudessa vastuullisuusnäkökulma voisi olla hyödyllinen ja palvella yrityksen strategiaa.
Kirjallisuusosiossa keskityttiin Balanced Scorecardin teoreettiseen taustaan, jotta saatiin käsitys mittariston rakentamisen kulmakivistä. Balanced Scorecard -mittariston rakentamisessa keskiössä ovat yrityksen oma tulevaisuudentavoite eli visio sekä keinot, joilla tämä visio pyritään tavoittamaan eli strategia. Vision ja strategian selkeytymisen jälkeen valitaan näkökulmat, joiden menestystekijöiden syy-seuraussuhteiden avulla muodostetaan mitattavia kohteita. Usein, kuten tässäkin työssä, näkökulmiksi valitaan Kaplanin ja Nortonin ehdottamat neljä näkökulmaa: taloudellinen, asiakas-, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kasvun näkökulmat.
Opinnäytetyön toteutusvaiheessa keskusteltiin toimeksiantajan kanssa yrityksen visiosta, valituista strategioista ja strategisista tavoitteista. Näiden avulla saatiin muodostettua yritykselle strategiakartta, jonka tekijöistä muodostettiin syy-seuraussuhteita. Näille tekijöille rakennettiin mittarit, joiden tietoja on helppo ja kohtuullisen yksinkertaista kerätä, mutta ne ovat myös kohteita, joihin pystyy toiminnalla vaikuttamaan.
Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Toimeksiantajan toiveena oli keskittyä sisäisten prosessien mittaamiseen ja tähän näkökulmaan kehitettiin 23 mittaria, joiden karsinta ja käyttöönotto jää toimeksiantajan vastuulle. Tulevaisuudessa toimeksiantajan tulee tarkastella mittareitaan päivittäessään strategiaansa ja tarvittaessa uskaltaa muuttaa mittaristoa paremmin uuteen strategiaan sopivaksi. Toimeksiantajalle vastuullisuus on myös tärkeä teema, jonka vuoksi tulevaisuudessa vastuullisuusnäkökulma voisi olla hyödyllinen ja palvella yrityksen strategiaa.