Työikäisten älylaitteiden käytön mahdolliset kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn: integratiivinen kirjallisuuskatsaus.

Abstract

Työ on digitalisoitunut runsaasti monilla aloilla. Älylaitteiden käyttö työssä on lisääntynyt viime vuosien aikana nopeammin kuin erilaiset tukipalvelut ja työnteon käytännöt ovat kehittyneet. Älylaitteiden käytön lisääntyessä niiden vaikutus työntekijöiden elämään on kasvanut. Nykyään suurimmalla osalla väestöstä on käytössä älylaitteita niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työturvallisuuslakia on muokattu 2000-luvulla vastaamaan paremmin tietotyön ja työelämän epävarmuuden tuomiin haasteisiin. Työterveyshuollon tehtävänä on antaa tietoja, neuvontaa sekä ohjausta koskien työn turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työikäisten älylaitteiden käytön mahdolliset kuormitustekijät ja niiden työkykyvaikutus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tiivistettyä tutkimustietoa älylaitteiden käytön mahdollisista kuormitustekijöistä ja niiden työkykyvaikutuksesta. Opinnäytetyön osana tehtiin myös implementointisuunnitelma.

Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku toteutettiin seuraavista sähköisistä tietokannoista ennalta määritettyjen hakusanojen ja -lausekkeiden sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti: CINAHL, Finna, IEEE, PubMed, ProQuest ja ScienceDirect. Manuaalinen haku toteutettiin tietokantahaun kautta mukaan valittujen tutkimusten lähdeluettelon lisäksi Google Scholar -hakukoneella. Aineistohaku tarjosi aineistoksi yhteensä 181 tutkimusartikkelia, joista lopulliseen laadun arviointi- ja sisällönanalyysivaiheeseen valikoitui yksitoista (n = 11) tutkimusta. Mukaan valittujen tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin JBI-kriteerien avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia avuksi käyttäen.

Tulokset osoittivat, että työikäisten älylaitteiden käytöllä on kuormitus- ja työkykyvaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistöön erityisesti pitkittyneessä yli kaksi tuntia kestävässä istuma-asennossa, silmien oireiluun erityisesti yli 20 minuuttia kestävässä näyttöpäätetyöskentelyssä, kognitiota heikentäviä vaikutuksia sekä organisatorisista tekijöistä aiheutuvia kuormitusvaikutuksia erityisesti työvaatimusten, digitaalisen viestinnän ja digitaaliteknologian haasteiden aiheuttamina. Fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten tai organisatoristen keinojen ollessa puutteelliset, digitaalisen työympäristön korkeat työvaatimukset voivat johtaa stressiin ja ylikuormitukseen. Erityisesti työntekijän työtä muokkaamalla voidaan vaikuttaa siihen, kokeeko työntekijä älylaitteiden käytön työssään liiallisesti kuormittavaksi. Työn digitaalisen muutoksen myötä työn kuormitustekijöiden tunnistamisen ja työkyvyn tukemisen painopiste tulee siirtymään psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Digitaalisen työn vaatimukset tulee tunnistaa mahdollisina työntekijöille aiheutuvina vaaroina muiden työpaikan psykososiaalisten riskien ohella. Tämä on huomioitava myös työpaikan psykososiaalisten riskien arvioinnissa.