Työn kuormittavuus vammaisten asumispalveluissa: Työntekijän näkökulma
Lääveri, Lilli; Brofors, Sanna (2024)
Lääveri, Lilli
Brofors, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426050
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat työn kuormittavuutta vammaisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tarkoituksena oli myös saada selville, mitkä ovat niitä voimavaratekijöitä, jotka vähentävät työn kuormittavuutta ja auttavat työssä jaksamisessa. Toimeksiantajana toimi Kymenlaakson hyvinvointialue, jonka tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. Aluevaltuusto on linjannut hyvinvointialueelle palvelustrategian, jonka yksi kohta on henkilöstön hyvinvointi. Toimeksiantaja halusi saada tietoa, mitkä tekijät koettiin kuormittavuutta aiheuttaviksi. Kun kuormitustekijät tuodaan esiin, voidaan niihin panostamalla edistää hyvinvointia. Hyvinvointialueella on toteutettu työvuorosuunnittelun uudistus, myös tämän vaikutuksista työn kuormittavuuteen haluttiin saada lisää tietoa.
Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena, ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin kolmeen ympärivuorokautiseen asumis-palveluyksikköön, jossa työskentelee 54 työntekijä. Vastauksia kyselyyn saa-tiin 25 kappaletta. Käsittelimme tutkimuksen tuloksia ja saatua aineistoa tilastollisin menetelmin.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että työ koettiin enemmän henkisesti kuin fyysisesti kuormittavaksi. Tiedonkulkua ei koettu toimivaksi, mutta tiimipalaverit koettiin työyhteisön toimintaa tukevaksi. Tiimipalavereihin tulisi panostaa ja kiinnittää enemmän huomiota. Työtehtävät koettiin selkeinä, mutta niiden ei koettu jakautuvan tasapuolisesti. Vastauksissa nousi esiin työntekijöiden tyytymättömyys henkilöstömitoitukseen ja resurssien kohdentamiseen. Kuitenkaan työmäärää tai kiirettä ei koettu kuormittavaksi. Työaikoihin koettiin voi-van vaikuttaa, mutta työvuorosuunnittelun ei koettu tukevan työhyvinvointia. Voimavaratekijöiksi nousi esiin työkavereiden ja esihenkilön antama tuki ja arvostus sekä asukkaat ja heidän kanssaan tehtävä työ. Työn kuormitustekijät eivät nouse varsinaisesta asiakastyöstä vaan työpaikan ja organisaation rakenteellisista haasteista. Kokemukset oman työ arvostuksesta ja tuen saamisesta ovat voimavaratekijöitä, jotka vähentävät työn kuormitusta.
Asiasanat: työn kuormittavuus, työhyvinvointi, vammaispalvelut, asumispalvelut
Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena, ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin kolmeen ympärivuorokautiseen asumis-palveluyksikköön, jossa työskentelee 54 työntekijä. Vastauksia kyselyyn saa-tiin 25 kappaletta. Käsittelimme tutkimuksen tuloksia ja saatua aineistoa tilastollisin menetelmin.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että työ koettiin enemmän henkisesti kuin fyysisesti kuormittavaksi. Tiedonkulkua ei koettu toimivaksi, mutta tiimipalaverit koettiin työyhteisön toimintaa tukevaksi. Tiimipalavereihin tulisi panostaa ja kiinnittää enemmän huomiota. Työtehtävät koettiin selkeinä, mutta niiden ei koettu jakautuvan tasapuolisesti. Vastauksissa nousi esiin työntekijöiden tyytymättömyys henkilöstömitoitukseen ja resurssien kohdentamiseen. Kuitenkaan työmäärää tai kiirettä ei koettu kuormittavaksi. Työaikoihin koettiin voi-van vaikuttaa, mutta työvuorosuunnittelun ei koettu tukevan työhyvinvointia. Voimavaratekijöiksi nousi esiin työkavereiden ja esihenkilön antama tuki ja arvostus sekä asukkaat ja heidän kanssaan tehtävä työ. Työn kuormitustekijät eivät nouse varsinaisesta asiakastyöstä vaan työpaikan ja organisaation rakenteellisista haasteista. Kokemukset oman työ arvostuksesta ja tuen saamisesta ovat voimavaratekijöitä, jotka vähentävät työn kuormitusta.
Asiasanat: työn kuormittavuus, työhyvinvointi, vammaispalvelut, asumispalvelut