HR-koordinaattoriksi kehittyminen oppilaitosorganisaatiossa
Jokilahti, Kristian (2024)
Jokilahti, Kristian
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426065
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli tukea tekijän kehittymistä HR-koordinaattoriksi oppilaitosorganisaatiossa. Opinnäytetyön seurantajakso koostui kahdeksasta seurantaviikosta, joiden päiväkirjamerkinnät sijoittuivat aikavälille 22.4.–26.6.2024. Tekijä työskenteli Helsingin yliopiston henkilöstöpalveluiden työntekijäpalveluissa ja hänen työtehtäviään olivat opetuksiin, kokouksiin ja muihin palkkiolajeihin liittyvien palkkiotoimeksiantojen käsitteleminen sekä apurahatutkijoiden ja vierailevien tutkijoiden sopimuksien käsitteleminen. Työtehtäviin kuului myös erilaisten tietojärjestelmien käyttö ja sidosryhmäviestintä.
Tekijä asetti itselleen seitsemän ammatillisen kehittymisen tavoitetta, jotka hän uskoi auttavan HR-koordinaattorina kehittymiseksi. Ammatillisen kehittymisen tavoitteena oli oppia palkkahallinnon prosessit ja keskeiset lainalaisuudet, ymmärtää HR-toimintaperiaatteet ja keskeiset prosessit yksikössä, kehittyä sidosryhmäviestinnässä sisäisesti ja kansainvälisesti, ymmärtää työnantajan keskeisimmät velvoitteet, oppia ymmärtämään organisaation strategian merkitys ja HR:n rooli strategian edistäjänä, perehtyä digitalisaation ja automatiikan rooliin HR-koordinaattorin työssä, sekä ymmärtää analytiikan ja tietojohtamisen keskeisimmät vaikutukset HR-koordinaattorin roolissa.
Jokaiselle seurantaviikolle oli oma teemansa, joita pohdittiin viikkoanalyyseissa. Päiväkirjaopinnäytetyössä viikkopohdintojen lähdemateriaalina käytettiin ammatillisen kehittymisen tavoitteisiin liittyviä e-kirjoja, artikkeleita, lakeja sekä erilaisia internet-lähteitä, kuten blogeja ja Helsingin yliopiston internet- ja intranet-sivuja. Tämän lisäksi oppimista syvennettiin keskustelemalla työkollegoiden kanssa ja varjostamalla heidän työpäiviään.
Tekijä kokee ymmärryksensä ja osaamisensa kehittyneen erityisesti palkkahallinnon prosesseissa ja toiminnoissa. Hän osaa käsitellä palkkiotoimeksiantoja itsenäisesti ja perehdyttää myös uusia työntekijöitä toimeksiantojen käsittelyyn. Muita keskeisimpiä oppeja ovat HR-toimintaperiaatteiden ja työnantajan keskeisten velvoitteiden ymmärtäminen sekä yleisellä tasolla että työskennellyn oppilaitosorganisaation kontekstissa. Lisäksi hän osaa viestiä sujuvasti sidosryhmien kanssa sekä käyttää työssä tarvittavia tietojärjestelmiä ja automaatioita paremmin. Hän ymmärtää paremmin strategiatyön prosesseja työskentelemässään organisaatiossa sekä analytiikan ja tietojohtamisen roolin HR-koordinaattorityön ohjauksessa ja suunnittelussa. Opinnäytetyöprosessin päätuloksia ovat osaamisen kehittyminen HR-koordinaattorin työssä, lähimpien sidosryhmien toimintojen ymmärtäminen sekä oppiminen HR-työhön yleisesti vaikuttavista säädöksistä, lainalaisuuksista ja toimintatavoista.
Tekijä asetti itselleen seitsemän ammatillisen kehittymisen tavoitetta, jotka hän uskoi auttavan HR-koordinaattorina kehittymiseksi. Ammatillisen kehittymisen tavoitteena oli oppia palkkahallinnon prosessit ja keskeiset lainalaisuudet, ymmärtää HR-toimintaperiaatteet ja keskeiset prosessit yksikössä, kehittyä sidosryhmäviestinnässä sisäisesti ja kansainvälisesti, ymmärtää työnantajan keskeisimmät velvoitteet, oppia ymmärtämään organisaation strategian merkitys ja HR:n rooli strategian edistäjänä, perehtyä digitalisaation ja automatiikan rooliin HR-koordinaattorin työssä, sekä ymmärtää analytiikan ja tietojohtamisen keskeisimmät vaikutukset HR-koordinaattorin roolissa.
Jokaiselle seurantaviikolle oli oma teemansa, joita pohdittiin viikkoanalyyseissa. Päiväkirjaopinnäytetyössä viikkopohdintojen lähdemateriaalina käytettiin ammatillisen kehittymisen tavoitteisiin liittyviä e-kirjoja, artikkeleita, lakeja sekä erilaisia internet-lähteitä, kuten blogeja ja Helsingin yliopiston internet- ja intranet-sivuja. Tämän lisäksi oppimista syvennettiin keskustelemalla työkollegoiden kanssa ja varjostamalla heidän työpäiviään.
Tekijä kokee ymmärryksensä ja osaamisensa kehittyneen erityisesti palkkahallinnon prosesseissa ja toiminnoissa. Hän osaa käsitellä palkkiotoimeksiantoja itsenäisesti ja perehdyttää myös uusia työntekijöitä toimeksiantojen käsittelyyn. Muita keskeisimpiä oppeja ovat HR-toimintaperiaatteiden ja työnantajan keskeisten velvoitteiden ymmärtäminen sekä yleisellä tasolla että työskennellyn oppilaitosorganisaation kontekstissa. Lisäksi hän osaa viestiä sujuvasti sidosryhmien kanssa sekä käyttää työssä tarvittavia tietojärjestelmiä ja automaatioita paremmin. Hän ymmärtää paremmin strategiatyön prosesseja työskentelemässään organisaatiossa sekä analytiikan ja tietojohtamisen roolin HR-koordinaattorityön ohjauksessa ja suunnittelussa. Opinnäytetyöprosessin päätuloksia ovat osaamisen kehittyminen HR-koordinaattorin työssä, lähimpien sidosryhmien toimintojen ymmärtäminen sekä oppiminen HR-työhön yleisesti vaikuttavista säädöksistä, lainalaisuuksista ja toimintatavoista.