Näkyvyysliiketoimintaan liittyvien materiaalien kiertotalousmahdollisuudet ja kaupallistaminen

Abstract

Maapallon kantokyky on vaarantunut ihmistoiminnan holtittoman luonnonresurssien hyväksikäytön seurauksena. Lähes kaikissa nykysivilisaatioissa vallalla oleva lineaarinen talousmalli, jossa raaka-aineista valmistettu materiaali käytetään hyödykkeenä ja heitetään pois, on kestämätön. Tulevaisuuden elinkelpoisen maapallon turvaamiseksi laaja-alaisen kestävyysmurroksen toteuttaminen on välttämätöntä. Murrosta ja vihreää siirtymää edistetään monin eri keinoin, kuten esimerkiksi EU-lainsäädäntöä kehittämällä. Osa globaalin kestävyysmurroksen keinovalikoimaa on sitoutuminen resursseja säästävään ja niiden kestävää uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä tavoittelevaan kiertotalousmalliin. Tähän toimintaan ohjaa myös esimerkiksi jätteiden etusijajärjestys.

Näkyvyysliiketoiminnan näkökulmasta kiertotalouden mahdollisuudet kiertyvät toiminnan ytimessä käytettävien materiaalien hyödynnettävyyden ympärille. Osan materiaaleista, kuten pahvien, kierrättäminen on tehty helpoksi ja sen toteutumisaste on korkea. Muovimateriaalien ja keinokuitutekstiilien osalta hukkapalat muodostavat kuitenkin haasteen, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kestäviä kiertotalousratkaisuja.

Opinnäytetyön tilaajana toimi eräs kotimainen näkyvyysliiketoiminnan alalla vaikuttava yritys. Opinnäytetyössä etsittiin keinoja arvioida tilaajan liiketoiminnassa syntyvän muovi- ja tekstiilihukan määrää, ja pyrittiin tunnistamaan näille haasteellisesti kierrätettäville hukkamateriaaleille niin kaupallistettavia kuin muitakin relevantteja käyttömahdollisuuksia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin aiempaan aiheesta kirjoitettuun tietoon perehtyen ja tilaajan sidosryhmien edustajille toteutetuilla teemahaastatteluilla. Lisäksi osana opinnäytetyön toiminnallista vaihetta toteutettiin ideointityöpaja erilaisten käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi Design Thinking -menetelmää noudatellen.

Opinnäytetyön tuloksena syntynyt arviointikaava auttaa tilaajaa muovimateriaalien ja keinokuitutekstiilien hukan määrän seurannassa ja työstössä. Lisäksi opinnäytetyön tulososioon liitettiin yhteenveto mahdollisista tuotteista ja toimintamalleista, joilla syntyvää hukkamateriaalia voidaan vähentää ja saattaa hyötykäyttöön. Opinnäytetyön tulokset ovat anonyymejä, ja tässä raportissa niitä käsitellään yleisellä tasolla.

Hukan määrän arvioinnin havaittiin edellyttävän sen aktiivista tarkkailua ja tilastointia. Tilaajaorganisaatiossa oleva oman alansa asiantuntijoiden potentiaali kiertotalousystävällisten tuotteiden kehittämiseen on merkittävä. Mahdollisuuksia muovijätteen tehokasta kierrätystä ja uudelleenkäyttöä toteuttavan toimintaketjun muodostamiseksi yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tulisi selvittää tarkemmin. Hukkamateriaaleille ideoitujen käyttömahdollisuuksien toteuttamiskelpoisuuden arviointi ja jatkojalostaminen tuotantoon jäävät opinnäytetyön tilaajan harkinnan varaan.

The ecological carrying capacity of the Earth has been endangered by human activities, overconsumption of natural resources being one of them. A comprehensive system transition to secure a viable planet for generations to come is already being promoted by many international laws and regulations as well as voluntary actions. An important action of committing to this globally mutual goal is to improve the implementing circular economy model worldwide, but also as part of the local sustainability transition.

The commissioner of this thesis was a domestic company specialized in the field of visibility business. In this context, the opportunities of circular economy can be recognized in the wider utilization of the materials used. Some materials like cardboard are relatively easy to recycle. However, plastics and textiles pose challenges due to their complex composition and limited recycling options. Finding sustainable solutions, for example, for these materials is crucial to achieve circular economy goals. Therefore, the aim of this thesis was to estimate the amounts of plastic and textile loss within the visibility business processes. Another aim was to seek potential utilization options for these materials generated in the commissioner`s business. The utilizations were supposed to be preferably commercial or somehow otherwise beneficial for the commissioner.

The background material for the thesis was collected by studying relevant literature on the subject as well as carrying out semi-structured interviews to the company`s stakeholders. All in all, seven informants were interviewed. In addition, as part of the functional part of the thesis, a brainstorming session was carried out for the employees of the commissioner to discover the widest possible range of different utilization ideas. Altogether, eleven people participated in this Design Thinking process guided workshop.

As a result, an estimation tool was developed to track material loss in visibility business processes. A description of the results of circular economy developing brainstorming session was attached to the report. In conclusion, estimating material loss requires active observation, monitoring and statistics. In developing circular economy friendly functions and products, it is essential to recognize the potential and knowhow among the company`s employees. The possibilities of building an effective plastic recycling chain in cooperation with other actors in the sector should be explored in more detail. The assessment of the feasibility of implementing and refining the use of waste materials is left to the consideration of the commissioner.