Ekologinen kestävyys opetuksessa : opettajien kestävyysosaamisen kokemus Hämeenlinnan kaupungin yläkouluissa
Rissanen, Katri (2024)
Rissanen, Katri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426074
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Hämeenlinnan kaupungin yläkoulujen vuosiluokkien 7.–9. maantiedon, biologian, kotitalouden ja käsitöiden opettajat kokevat oman osaamisensa ekologisesta kestävyydestä. Aineisto kerättiin kyselyllä, jossa myös selvitettiin miten opettajat kokevat oman osaamisensa lisäksi saavansa tukea opetukseen muun muassa opetusmateriaalin avulla. Aineistona käytettiin myös Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelmaa, keskittyen edellä mainittuihin aineisiin ja vuosiluokkiin. Työn toimeksiantaja oli Hämeenlinnan kaupunki.
Tietoperusta käsittelee ekologisen kestävyyden teemoja kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luontokato, kiertotalous, kestävä ruokaturva sekä planetaariset rajat. Opetustyön näkökulmasta tietoperusta käsittelee ympäristökasvatusta, opettajan merkitystä ympäristökasvatuksessa, sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Myös kestävyysmurros ja kestävyysajattelu käsitteinä on avattu tietoperusta -osuudessa.
Kyselyyn vastanneista, suurin osa koki tarvitsevansa tukea ekologisesta kestävyydestä opettamiseen ja omaan oppiaineeseensa yhdistämiseen. Maantiedon ja biologian opettajilla oli selkeästi ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat tutumpia, ja he kokivat, että osaavat niistä myös kertoa. Opetussuunnitelman sisältö eri oppiaineiden kohdalla tuki myös opettajien vastauksia omasta kokemuksesta ekologiseen kestävyyteen liittyen.
Kyselyn vastausmäärä olisi voinut olla isompi. Vastaukset olivat kuitenkin tulkittavissa, mutta jatkoa ajatellen, kyselyä voisi käyttää säännöllisin väliajoin selvittämään opettajien kokemuksia myös muiden oppiaineiden osalta. Myös selkeämpi linjaus siitä, millä laajuudella ekologisesta kestävyydestä opettaminen kuuluu opettajien tehtäviin, olisi tärkeää. Yhtenäinen linjaus varmistaisi sen, että opetuksen määrä ja sisältö ei jäisi opettajan oman kiinnostuksen ja tietämyksen varaan. Myös lisäkoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ja jopa velvoittaminen auttaisi kestävyysmurroksen ja kestävyysajattelun kasvun tiellä. Tarkempaa tarkastelua vaatisi opetuksessa käytettyihin kirjoihin tutustuminen ja sen tutkiminen, onko sisältö riittävää, ajan tasaista ja yhtenäistä.
Tietoperusta käsittelee ekologisen kestävyyden teemoja kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luontokato, kiertotalous, kestävä ruokaturva sekä planetaariset rajat. Opetustyön näkökulmasta tietoperusta käsittelee ympäristökasvatusta, opettajan merkitystä ympäristökasvatuksessa, sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Myös kestävyysmurros ja kestävyysajattelu käsitteinä on avattu tietoperusta -osuudessa.
Kyselyyn vastanneista, suurin osa koki tarvitsevansa tukea ekologisesta kestävyydestä opettamiseen ja omaan oppiaineeseensa yhdistämiseen. Maantiedon ja biologian opettajilla oli selkeästi ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat tutumpia, ja he kokivat, että osaavat niistä myös kertoa. Opetussuunnitelman sisältö eri oppiaineiden kohdalla tuki myös opettajien vastauksia omasta kokemuksesta ekologiseen kestävyyteen liittyen.
Kyselyn vastausmäärä olisi voinut olla isompi. Vastaukset olivat kuitenkin tulkittavissa, mutta jatkoa ajatellen, kyselyä voisi käyttää säännöllisin väliajoin selvittämään opettajien kokemuksia myös muiden oppiaineiden osalta. Myös selkeämpi linjaus siitä, millä laajuudella ekologisesta kestävyydestä opettaminen kuuluu opettajien tehtäviin, olisi tärkeää. Yhtenäinen linjaus varmistaisi sen, että opetuksen määrä ja sisältö ei jäisi opettajan oman kiinnostuksen ja tietämyksen varaan. Myös lisäkoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ja jopa velvoittaminen auttaisi kestävyysmurroksen ja kestävyysajattelun kasvun tiellä. Tarkempaa tarkastelua vaatisi opetuksessa käytettyihin kirjoihin tutustuminen ja sen tutkiminen, onko sisältö riittävää, ajan tasaista ja yhtenäistä.