Kone- ja tuotantotekniikka
Karpovs, Nikita (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526100
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Domretor Oy:lle. Tutkimuksessa perehdyttiin jauhelihan tuotantoprosessin tehostamiseen Lean-menetelmien ja Six Sigman DMAIC-ongelmanratkaisumenetelmän avulla.
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa tuotantoprosessin tehokkuutta erityisesti läpimenoajan, hävikin, odotus- ja asetusajan sekä prosessin sujuvuuden osalta. Näille tavoitteille määritettiin kriittiset laatuvaatimukset, joiden avulla pystyttiin asettamaan haluttu vaatimustaso ja mittaamaan parannusten onnistumista.
Tutkimuksessa hyödynnettiin DMAIC-menetelmää, joka jakautuu viiteen vaiheeseen: määrittely, mittaus, analyysi, parannus ja hallinta. Kukin vaihe sisälsi toimenpiteitä, jotka perustuivat tarkkaan data-analyysiin ja prosessin seurantaan. Analyysivaiheessa käytettiin muun muassa työntutkimuksia, HitScan-käyttöaikaseurantapalvelua ja jauhelihan seurantalomakkeita, jotka mahdollistivat prosessin tehokkuuden objektiivisen arvioinnin. Työntutkimuksia analysointiin myös Pareto-analyysin avulla, jotta saataisiin tarkempi kokonaiskuva prosessin ajankäytöstä.
Tutkimuksella saavutettiin merkittäviä tuloksia jokaiseen asetettuun kriittiseen laatuvaatimukseen liittyen. Rakeistus- ja pakkausvaiheen läpimeno parani huomattavasti, ja hävikki väheni merkittävästi, mikä osoitti kustannussäästöjä ja vähensi ympäristökuormitusta. Myös odotus- ja asetusajat lyhenivät, mikä tehosti koko tuotantoprosessin sujuvuutta. Näiden parannusten myötä pakkauskoneelle vapautui enemmän aikaa muiden tuotteiden pakkaamiseen, mikä lisäsi koko tuotantolinjan kapasiteettia.
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa tuotantoprosessin tehokkuutta erityisesti läpimenoajan, hävikin, odotus- ja asetusajan sekä prosessin sujuvuuden osalta. Näille tavoitteille määritettiin kriittiset laatuvaatimukset, joiden avulla pystyttiin asettamaan haluttu vaatimustaso ja mittaamaan parannusten onnistumista.
Tutkimuksessa hyödynnettiin DMAIC-menetelmää, joka jakautuu viiteen vaiheeseen: määrittely, mittaus, analyysi, parannus ja hallinta. Kukin vaihe sisälsi toimenpiteitä, jotka perustuivat tarkkaan data-analyysiin ja prosessin seurantaan. Analyysivaiheessa käytettiin muun muassa työntutkimuksia, HitScan-käyttöaikaseurantapalvelua ja jauhelihan seurantalomakkeita, jotka mahdollistivat prosessin tehokkuuden objektiivisen arvioinnin. Työntutkimuksia analysointiin myös Pareto-analyysin avulla, jotta saataisiin tarkempi kokonaiskuva prosessin ajankäytöstä.
Tutkimuksella saavutettiin merkittäviä tuloksia jokaiseen asetettuun kriittiseen laatuvaatimukseen liittyen. Rakeistus- ja pakkausvaiheen läpimeno parani huomattavasti, ja hävikki väheni merkittävästi, mikä osoitti kustannussäästöjä ja vähensi ympäristökuormitusta. Myös odotus- ja asetusajat lyhenivät, mikä tehosti koko tuotantoprosessin sujuvuutta. Näiden parannusten myötä pakkauskoneelle vapautui enemmän aikaa muiden tuotteiden pakkaamiseen, mikä lisäsi koko tuotantolinjan kapasiteettia.