"Sellainen koko kansan kirjasto sitten" : Yleisen kirjastolaitoksen julkisuuskuva aikakauslehti Imagessa
Jaakkola, Ilona (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626109
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella suomalaisen kirjastolaitoksen medianäkyvyyttä ja tämän perusteella muodostuvaa julkisuuskuvaa aikakauslehti Imagessa vuosina 2014–2024. Tarkoituksena oli myös yhdistää Image-lehden artikkeleissa esiintyviä kirjastoon liittyviä mainintoja yleisempään yhteiskunnallisella tasolla käytävään keskusteluun kirjastolaitoksen asemasta ja nykytilanteesta. Tällä tavalla opinnäytetyö tuo esille suomalaisen kirjastolaitoksen kohtaamia haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia tämän päivän Suomessa.
Tavoitteena ei ollut muodostaa yleispätevää käsitystä kirjastolaitoksen imagosta Suomessa tai esittää tapoja muokata kirjastolaitoksen mainetta tavoitteellisesti johonkin tiettyyn suuntaan. Sen sijaan työssä tehdyn analyysin avulla haluttiin hahmottaa paremmin sitä, mitä ja millä tavalla suomalaisista kirjastoista puhutaan tietyissä asiayhteyksissä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullista tutkimusta, ja tutkimusmenetelmänä siinä on käytetty pääasiassa sisällönanalyysia. Työssä hyödynnettiin melko paljon myös diskurssianalyyttiseen tutkimusperinteeseen liittyvää käsitteistöä, ja analyysin voi katsoa osittain perustuneen diskurssianalyysin periaatteille. Image-lehdestä löydetyt viittaukset kirjastolaitokseen teemoiteltiin ja kategorisoitiin niiden käsittelyn johdonmukaistamiseksi ja näin mainintoja myös saatiin järjestelmällisemmin linkitettyä yhteiskunnallisiin diskursseihin. Tutkimusaineiston kategorisointi ja analysointi oli väistämättä jossain määrin subjektiivista, eikä työssä näin ollen oletettu päästävän yleistettäviin päätelmiin Imagen välittämästä kirjaston julkisuuskuvasta. Imagen toimittajien ei myöskään ajateltu pyrkivän tarkoituksellisesti kuvaamaan kirjastolaitosta tietyssä valossa tai tietyllä tavalla. Kiinnostus kohdistui ennen kaikkea asiayhteyksiin, joissa kirjastolaitos tuotiin esille tavalla tai toisella.
Tutkimusaineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa, joihin liittyen kirjastolaitosta tulkittiin käsiteltävän Imagen teksteissä: kirjaston symboliset merkitykset, kirjastot fyysisinä tiloina, kirjastojen tarjoamat aineistot ja kirjaston asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjasto liitettiin Imagessa muun muassa politiikan, hyvinvointivaltion, kulttuurin ja julkisten tilojen diskursseihin ja sen saattoi todeta olevan kiinteästi ja monipuolisesti yhteydessä suomalaiseen nyky-yhteiskuntaan.
Tavoitteena ei ollut muodostaa yleispätevää käsitystä kirjastolaitoksen imagosta Suomessa tai esittää tapoja muokata kirjastolaitoksen mainetta tavoitteellisesti johonkin tiettyyn suuntaan. Sen sijaan työssä tehdyn analyysin avulla haluttiin hahmottaa paremmin sitä, mitä ja millä tavalla suomalaisista kirjastoista puhutaan tietyissä asiayhteyksissä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullista tutkimusta, ja tutkimusmenetelmänä siinä on käytetty pääasiassa sisällönanalyysia. Työssä hyödynnettiin melko paljon myös diskurssianalyyttiseen tutkimusperinteeseen liittyvää käsitteistöä, ja analyysin voi katsoa osittain perustuneen diskurssianalyysin periaatteille. Image-lehdestä löydetyt viittaukset kirjastolaitokseen teemoiteltiin ja kategorisoitiin niiden käsittelyn johdonmukaistamiseksi ja näin mainintoja myös saatiin järjestelmällisemmin linkitettyä yhteiskunnallisiin diskursseihin. Tutkimusaineiston kategorisointi ja analysointi oli väistämättä jossain määrin subjektiivista, eikä työssä näin ollen oletettu päästävän yleistettäviin päätelmiin Imagen välittämästä kirjaston julkisuuskuvasta. Imagen toimittajien ei myöskään ajateltu pyrkivän tarkoituksellisesti kuvaamaan kirjastolaitosta tietyssä valossa tai tietyllä tavalla. Kiinnostus kohdistui ennen kaikkea asiayhteyksiin, joissa kirjastolaitos tuotiin esille tavalla tai toisella.
Tutkimusaineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa, joihin liittyen kirjastolaitosta tulkittiin käsiteltävän Imagen teksteissä: kirjaston symboliset merkitykset, kirjastot fyysisinä tiloina, kirjastojen tarjoamat aineistot ja kirjaston asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjasto liitettiin Imagessa muun muassa politiikan, hyvinvointivaltion, kulttuurin ja julkisten tilojen diskursseihin ja sen saattoi todeta olevan kiinteästi ja monipuolisesti yhteydessä suomalaiseen nyky-yhteiskuntaan.