Yhteistyömenettelyjen ja foorumien kehittäminen Väyläviraston, Fintraffic Raiteen ja rautatieyritysten välillä
Eriksson, Jonas (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526101
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee yhteistyömenettelyjen ja foorumien kehittämistä Väyläviraston, Fintraffic Raiteen ja rautatieyritysten välillä. Työn tavoitteena on kuvata nykyinen Väyläviraston ylläpitämä yhteistyörakenne ja tunnistaa kehitysaihioita, jotka parantavat rautatiejärjestelmän toimintakykyä ja tehokkuutta.
Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää rautatiejärjestelmän menettelyjä Suomen rautateiden monitoimijaympäristössä, jossa useat eri organisaatiot toimivat yhdessä samalla rataverkolla. Yhteistyön mahdollistamiseksi Väylävirasto ylläpitää laajaa, osin orgaanisesti rakentunutta, yhteistyöryhmäkokonaisuutta, johon osallistuvat rautatieyritykset, liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Raide, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ELY-keskus sekä liikenteentilaaja HSL. Yhteistyöryhmien toiminta on koettu tärkeäksi, mutta siinä on havaittu kehittämistarpeita erityisesti tiedonkulun, päätöksenteon, toimeenpanon sekä tavoitteiden selkeyden osalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin avainhenkilöhaastatteluja, strukturoitua kyselytutkimusta ja vertailua Ruotsin Trafikverketin ylläpitämään yhteistyömalliin. Tutkimusmateriaali kerättiin vuoden 2024 heinä-elokuussa.
Tutkimustulokset osoittavat, että nykyinen yhteistyörakenne on pohjarakenteeltaan toimiva, mutta siinä on edelleen varaa kehittämiselle. Yhteistyö Suomen rautatiejärjestelmässä nähdään tärkeänä ja sen merkitys ymmärretään laajasti, mutta sen konkreettiset vaikutukset ja tehokkuus jakavat mielipiteitä. Tavoitteiden selkeys, päätöksenteon ja toimeenpanon tehokkuus, projektimainen työskentelyote sekä johtajuuden vahvistaminen ovat keskeisiä kehityskohteita, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyömallin kehittäminen vaatii selkeän tahtotilan, jotta yhteistyötä ja edelleen rautatiejärjestelmän toimintakykyä voidaan kehittää ja rautateiden kulkumuoto-osuutta kasvattaa asiakkaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään kahdeksaa suositeltavaa toimenpidekokonaisuutta, jotka jakautuvat osa-alueisiin seuraavasti: ryhmien tavoitteiden ja pääteemojen kirkastaminen, ryhmien puheenjohtajien mandaatin vahvistaminen, projektimaisen työskentelyotteen käyttöönotto, kokousmenettelyjen tehostaminen, vuorovaikutuksen tukeminen, johtajuuden vahvistaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen, tiedonkulun parantaminen sekä keskittyminen olennaisiksi tunnistettuihin asiakokonaisuuksiin. This thesis addresses the development of cooperation procedures and forums between the Finnish Transport Infrastructure Agency, Traffic Management Company Fintraffic Ltd, and railway companies. The aim was to describe the current cooperation structure maintained by the Finnish Transport Infrastructure Agency and to identify development targets to enhance the capability and efficiency of the railway system.
The research is based on the need to develop the procedures of the railway system in the multi-stakeholder environment of the Finnish railways, where several different organizations work together on the same rail network. To facilitate cooperation, the Finnish Transport Infrastructure Agency maintains an extensive, partly organically formed, cooperation group structure, in which railway companies, the Traffic Management Company Fintraffic Ltd, the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, ELY Center and Helsinki Region Transport (HSL) participate. The activities of the cooperation groups have been perceived as important, but development needs have been identified, especially in terms of information flow, decision-making, implementation and clarity of goals.
The thesis was conducted as a qualitative research project, utilizing key person interviews, a structured survey, and a comparison with the cooperation model maintained by the Swedish Trafikverket. The research material was collected between July and August 2024.
The thesis results show that the current cooperation structure is functional in its basic structure, but there is still room for improvement. Cooperation in the Finnish railway system is seen as important and its importance is widely understood, but its concrete effects and efficiency divide opinions. Key areas for development include goal clarity, decision-making and implementation efficiency, a project-like working approach, and strengthened leadership.
Developing the cooperation model requires a strong commitment to enhance the railway system’s capability and increase the share of railway transport for the benefit of customers and society as a whole.
The study concludes with eight recommended measures, categorized as follows: clarifying the goals and main themes of the groups, strengthening the mandate of group chairpersons, introducing a project-like working approach, streamlining meeting procedures, supporting interaction, strengthening leadership and clarifying the division of responsibilities, improving information flow, and focusing on essential issues.
Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää rautatiejärjestelmän menettelyjä Suomen rautateiden monitoimijaympäristössä, jossa useat eri organisaatiot toimivat yhdessä samalla rataverkolla. Yhteistyön mahdollistamiseksi Väylävirasto ylläpitää laajaa, osin orgaanisesti rakentunutta, yhteistyöryhmäkokonaisuutta, johon osallistuvat rautatieyritykset, liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Raide, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ELY-keskus sekä liikenteentilaaja HSL. Yhteistyöryhmien toiminta on koettu tärkeäksi, mutta siinä on havaittu kehittämistarpeita erityisesti tiedonkulun, päätöksenteon, toimeenpanon sekä tavoitteiden selkeyden osalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin avainhenkilöhaastatteluja, strukturoitua kyselytutkimusta ja vertailua Ruotsin Trafikverketin ylläpitämään yhteistyömalliin. Tutkimusmateriaali kerättiin vuoden 2024 heinä-elokuussa.
Tutkimustulokset osoittavat, että nykyinen yhteistyörakenne on pohjarakenteeltaan toimiva, mutta siinä on edelleen varaa kehittämiselle. Yhteistyö Suomen rautatiejärjestelmässä nähdään tärkeänä ja sen merkitys ymmärretään laajasti, mutta sen konkreettiset vaikutukset ja tehokkuus jakavat mielipiteitä. Tavoitteiden selkeys, päätöksenteon ja toimeenpanon tehokkuus, projektimainen työskentelyote sekä johtajuuden vahvistaminen ovat keskeisiä kehityskohteita, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyömallin kehittäminen vaatii selkeän tahtotilan, jotta yhteistyötä ja edelleen rautatiejärjestelmän toimintakykyä voidaan kehittää ja rautateiden kulkumuoto-osuutta kasvattaa asiakkaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään kahdeksaa suositeltavaa toimenpidekokonaisuutta, jotka jakautuvat osa-alueisiin seuraavasti: ryhmien tavoitteiden ja pääteemojen kirkastaminen, ryhmien puheenjohtajien mandaatin vahvistaminen, projektimaisen työskentelyotteen käyttöönotto, kokousmenettelyjen tehostaminen, vuorovaikutuksen tukeminen, johtajuuden vahvistaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen, tiedonkulun parantaminen sekä keskittyminen olennaisiksi tunnistettuihin asiakokonaisuuksiin.
The research is based on the need to develop the procedures of the railway system in the multi-stakeholder environment of the Finnish railways, where several different organizations work together on the same rail network. To facilitate cooperation, the Finnish Transport Infrastructure Agency maintains an extensive, partly organically formed, cooperation group structure, in which railway companies, the Traffic Management Company Fintraffic Ltd, the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, ELY Center and Helsinki Region Transport (HSL) participate. The activities of the cooperation groups have been perceived as important, but development needs have been identified, especially in terms of information flow, decision-making, implementation and clarity of goals.
The thesis was conducted as a qualitative research project, utilizing key person interviews, a structured survey, and a comparison with the cooperation model maintained by the Swedish Trafikverket. The research material was collected between July and August 2024.
The thesis results show that the current cooperation structure is functional in its basic structure, but there is still room for improvement. Cooperation in the Finnish railway system is seen as important and its importance is widely understood, but its concrete effects and efficiency divide opinions. Key areas for development include goal clarity, decision-making and implementation efficiency, a project-like working approach, and strengthened leadership.
Developing the cooperation model requires a strong commitment to enhance the railway system’s capability and increase the share of railway transport for the benefit of customers and society as a whole.
The study concludes with eight recommended measures, categorized as follows: clarifying the goals and main themes of the groups, strengthening the mandate of group chairpersons, introducing a project-like working approach, streamlining meeting procedures, supporting interaction, strengthening leadership and clarifying the division of responsibilities, improving information flow, and focusing on essential issues.