Kiertotalous raskaassa liikenteessä
Kainulainen, Katja (2024)
Kainulainen, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626129
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nopeita toimenpiteitä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja niin Suomessa kuin EU-tasolla, joten ympäristöystävällisempiin liikenneratkaisuihin siirtyminen on välttämätöntä. Kiertotalous on megatrendi, jonka on tultava osaksi jokaisen yrityksen arvoketjua, kun luonnonvarat hupenevat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kiertotalouden tulisi olla Suomen talouden perusta vuoteen 2035 mennessä.
Tutkimuksessa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin millä ohjauskeinoilla raskasta liikennettä pyritään ohjaamaan kohti kiertotaloutta ja miten kiertotalouden periaatteita voidaan toteuttaa raskaassa liikenteessä. Työ kokosi yhteen valtiovallan keinot ja aiempien tutkimusten tulokset kiertotalouden edistämiseksi raskaassa liikenteessä. Työ keskittyi Suomen sisäiseen luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen.
Valtiovallan ohjelmissa kiertotalouden menetelmistä vaihtoehtoiset energianlähteet, resurssitehokkuutta parantavat ratkaisut ja digitalisaatio nousivat keskiöön. Aiemmat tutkimukset nostivat kiertotalouden edistämisen keinoiksi vaihtoehtoiset energianlähteet, resurssitehokkuuden, ajoneuvon elinkaaren pidentämisen, materiaalivirtojen kehittämisen, digitalisaation ja kiertotalousliiketoimintamallit.
Tutkimus osoitti, että kiertotalouden kehitystä jarruttavat lineaarisen talousmallin aikana syntyneet rakenteet ja toimintatavat. Ohjauskeinot keskittyvät vähentämään päästöjä verojen ja kustannusten nousun kautta. Digitalisaation kohdalla peräänkuulutettiin yritysten välistä yhteistyötä, mutta lainsäädäntö ja luottamuksen puute voivat olla tiiviin yhteistyön ja tietojenvaihdon esteenä. Kiertotalouden liiketoimintamallit kytkeytyvät vahvasti digitalisaatioon ja edellyttävät sen kehittymistä. Resurssitehokkuus kulkee käsi kädessä kustannussäästöjen kanssa ja monet keinot ovatkin jo käytössä.
Tutkimuksessa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin millä ohjauskeinoilla raskasta liikennettä pyritään ohjaamaan kohti kiertotaloutta ja miten kiertotalouden periaatteita voidaan toteuttaa raskaassa liikenteessä. Työ kokosi yhteen valtiovallan keinot ja aiempien tutkimusten tulokset kiertotalouden edistämiseksi raskaassa liikenteessä. Työ keskittyi Suomen sisäiseen luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen.
Valtiovallan ohjelmissa kiertotalouden menetelmistä vaihtoehtoiset energianlähteet, resurssitehokkuutta parantavat ratkaisut ja digitalisaatio nousivat keskiöön. Aiemmat tutkimukset nostivat kiertotalouden edistämisen keinoiksi vaihtoehtoiset energianlähteet, resurssitehokkuuden, ajoneuvon elinkaaren pidentämisen, materiaalivirtojen kehittämisen, digitalisaation ja kiertotalousliiketoimintamallit.
Tutkimus osoitti, että kiertotalouden kehitystä jarruttavat lineaarisen talousmallin aikana syntyneet rakenteet ja toimintatavat. Ohjauskeinot keskittyvät vähentämään päästöjä verojen ja kustannusten nousun kautta. Digitalisaation kohdalla peräänkuulutettiin yritysten välistä yhteistyötä, mutta lainsäädäntö ja luottamuksen puute voivat olla tiiviin yhteistyön ja tietojenvaihdon esteenä. Kiertotalouden liiketoimintamallit kytkeytyvät vahvasti digitalisaatioon ja edellyttävät sen kehittymistä. Resurssitehokkuus kulkee käsi kädessä kustannussäästöjen kanssa ja monet keinot ovatkin jo käytössä.