Baby blues -työntekijän työn hallinnan vahvistaminen : toimintasuunnitelma Baby blues -työntekijän työn hallinnan vahvistamiseksi
Tiihonen, Maria (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826216
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yksintyöskentelevän Baby blues -työntekijän työn hallintaa. Tarkoituksena oli luoda toimintasuunnitelma työn hallinnan vahvistamiseksi. Tutkimuskysymykset käsittelivät millaisia näkemyksiä Baby blues -työtä tekevillä ja johtavilla on työn hallintaan vaikuttavista tekijöistä, miten Baby blues -työntekijä voi kehittää oman työnsä hallintaa ja millainen on toimiva toimintasuunnitelma työn hallinnan vahvistamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena eri aineistonkeruumenetelmiä käyttäen. Kehittämistiimi koostui Baby blues -työtä tekevistä ja johtavista henkilöistä. Lähtötilanne kartoitettiin Kuusi ajatteluhattua -menetelmän avulla. Intervention suunnittelemiseksi tehtiin vertaiskäynti Kaakkois-Suomen Sininauha ry:lle. Interventiota suunniteltiin myös kolmessa eri kehittämistiimin tai sen osan tapaamisessa. Interventiota havainnoitiin päiväkirjalla Baby blues -työntekijän täyttämänä. Yksi aineistoista analysoitiin sisällönanalyysia ja muut
aineistot luokittelemalla käyttäen.
Tuloksissa työn hallintaa kartoitettaessa keskiössä olivat työn määrä, työn rakenteet ja työn itsenäisyys. Työn itsenäisyys, työn rajaaminen, työntekijän ammattitaito sekä työn monipuolisuus näyttäytyivät sekä työn hallintaa vahvistavana että heikentävänä tekijänä. Vertaiskäyntikohteen tiimin näkemyksissä työntekijän mahdollisuuksista vahvistaa työnsä hallintaa keskiössä olivat reflektiomahdollisuudet, selkeä työnkuva, asiakasmäärän rajaaminen ja rajoista kiinni pitäminen. Esihenkilön mahdollisuuksista tukea työntekijän työn hallintaa eniten nousivat esiin reflektointimahdollisuudet ja esihenkilön tuki. Intervention
suunnittelemiseksi päädyttiin tarkastelemaan asiakastyön määrän rajaamista ja sen keinoja. Kokeiltavaksi interventioksi valikoitui soittoaika tiistaisin. Intervention kokeilu käytännössä oli tärkeä asiakastyön rajaamisen näkökulmasta, vaikkakin havainnointiaika oli lyhyt. Lopputuotoksena syntyi toimintasuunnitelma Baby blues -työntekijän työn hallinnan vahvistamiseksi.
Johtopäätösten mukaan työn hallintaa edistävät tekijät voivat samalla olla työn hallintaa haastavia tekijöitä. Keskeistä yksintyöskentelevän työn hallinnan vahvistamiseksi on reflektiomahdollisuudet. Tulokset ovat toimeksiantajan lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton sekä paikallisyhdistysten hyödynnettävissä omiin tarpeisiinsa yksintyöskentelevien työn hallinnan kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena eri aineistonkeruumenetelmiä käyttäen. Kehittämistiimi koostui Baby blues -työtä tekevistä ja johtavista henkilöistä. Lähtötilanne kartoitettiin Kuusi ajatteluhattua -menetelmän avulla. Intervention suunnittelemiseksi tehtiin vertaiskäynti Kaakkois-Suomen Sininauha ry:lle. Interventiota suunniteltiin myös kolmessa eri kehittämistiimin tai sen osan tapaamisessa. Interventiota havainnoitiin päiväkirjalla Baby blues -työntekijän täyttämänä. Yksi aineistoista analysoitiin sisällönanalyysia ja muut
aineistot luokittelemalla käyttäen.
Tuloksissa työn hallintaa kartoitettaessa keskiössä olivat työn määrä, työn rakenteet ja työn itsenäisyys. Työn itsenäisyys, työn rajaaminen, työntekijän ammattitaito sekä työn monipuolisuus näyttäytyivät sekä työn hallintaa vahvistavana että heikentävänä tekijänä. Vertaiskäyntikohteen tiimin näkemyksissä työntekijän mahdollisuuksista vahvistaa työnsä hallintaa keskiössä olivat reflektiomahdollisuudet, selkeä työnkuva, asiakasmäärän rajaaminen ja rajoista kiinni pitäminen. Esihenkilön mahdollisuuksista tukea työntekijän työn hallintaa eniten nousivat esiin reflektointimahdollisuudet ja esihenkilön tuki. Intervention
suunnittelemiseksi päädyttiin tarkastelemaan asiakastyön määrän rajaamista ja sen keinoja. Kokeiltavaksi interventioksi valikoitui soittoaika tiistaisin. Intervention kokeilu käytännössä oli tärkeä asiakastyön rajaamisen näkökulmasta, vaikkakin havainnointiaika oli lyhyt. Lopputuotoksena syntyi toimintasuunnitelma Baby blues -työntekijän työn hallinnan vahvistamiseksi.
Johtopäätösten mukaan työn hallintaa edistävät tekijät voivat samalla olla työn hallintaa haastavia tekijöitä. Keskeistä yksintyöskentelevän työn hallinnan vahvistamiseksi on reflektiomahdollisuudet. Tulokset ovat toimeksiantajan lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton sekä paikallisyhdistysten hyödynnettävissä omiin tarpeisiinsa yksintyöskentelevien työn hallinnan kehittämiseksi.