Tilannetietoisuuden kehittäminen palvelinkeskuksen vartioinnissa
Louhio, Pipsa (2024)
Louhio, Pipsa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100926275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100926275
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on tilannetietoisuuden kehittäminen palvelinkeskuksen vartioinnissa. Työn tarkoituksena on parantaa valvomohenkilökunnan valmiutta havaita ja reagoida tehokkaasti häiriöihin ja uhkiin, jotta palvelinkeskuksen turvallisuus ja kriittisen infrastruktuurin jatkuvuus voidaan turvata.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten valvomon tilannetietoisuutta ja tilannekuvaa voidaan kehittää. Työssä tarkastellaan erityisesti nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja resursseja tilannetietoisuuden kehittämiseksi. Lisäksi pohdittiin tehokkaimpia keinoja ja strategioita, joilla tilannetietoisuutta voitaisi parantaa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin ja puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla, yhdistäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tämä mahdollisti laaja-alaisen analyysin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valvomossa on useita vahvuuksia, kuten järjestelmien toimivuus ja henkilöstön osaaminen ja kokemus. Kuitenkin ohjeistukset todettiin puutteellisiksi ja tiedonkulussa oli haasteita. Tulosten perusteella keskeiseksi kehitysehdotukseksi nousi säännöllinen valvomotoiminnan auditointi, keskittyen erityisesti ohjeistuksien ajantasaisuuteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten valvomon tilannetietoisuutta ja tilannekuvaa voidaan kehittää. Työssä tarkastellaan erityisesti nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja resursseja tilannetietoisuuden kehittämiseksi. Lisäksi pohdittiin tehokkaimpia keinoja ja strategioita, joilla tilannetietoisuutta voitaisi parantaa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin ja puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla, yhdistäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tämä mahdollisti laaja-alaisen analyysin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valvomossa on useita vahvuuksia, kuten järjestelmien toimivuus ja henkilöstön osaaminen ja kokemus. Kuitenkin ohjeistukset todettiin puutteellisiksi ja tiedonkulussa oli haasteita. Tulosten perusteella keskeiseksi kehitysehdotukseksi nousi säännöllinen valvomotoiminnan auditointi, keskittyen erityisesti ohjeistuksien ajantasaisuuteen.