Voimaa vertaisuudesta : vertaisuuden merkitys vanhempien häpeän kokemuksen käsittelyssä
Simola, Maarit; Lähteenmäki, Mervi (2024)
Simola, Maarit
Lähteenmäki, Mervi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101026344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101026344
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä merkityksiä vertaisuuden kokemuksella on yksilöille. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten vertaisuuden avulla voidaan käsitellä häpeän kokemuksia ja muita vaikeita tunteita. Tavoitteena oli tuoda esiin lasten vanhempiinsa kohdistama väkivalta ilmiönä, joka on yhteiskunnassamme melko vaiettu ja häpeälliseksi koettu aihe. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Setlementti Tampere ry:n Perheväkivaltaklinikan Kun lapsi satuttaa -työmuoto.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruu toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli neljä vanhempaa. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysin menetelmää. Tavoitteena oli saada tutkittavasta ilmiöstä syvällistä tietoa sekä nostaa esiin haastateltavien omia kokemuksia.
Vanhempien kokemukset oman lapsen väkivaltaisuudesta olivat hyvin subjektiivisia ja tuntemukset monenlaisia. Jokainen vanhempi sanoitti tunteita omalla tavallaan. Vastauksista nousi esiin myös yhteneväisyyksiä. Oman lapsen väkivaltaisuus korosti vanhempien tunnetaitojen merkitystä. Vanhemmat kuvailivat myös häpeän tunteita, joita väkivaltaisuus heissä herätti. Tuloksissa tuli ilmi eri keinoja, joilla vanhemmat yrittivät välttää häpeää. Vertaisuuden hyödyt nähtiin merkittävinä sekä yksilölle että laajemmin sote-kentällä. Vertaisuuden koettiin lievittävän häpeää ja muita vaikeita tunteita.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu ei ole tuottanut vanhemmille helpotusta. Haasteita ovat tuottaneet tarpeiden tunnistaminen sekä tarjottavien palveluiden kohtaamattomuus. Ammattilaisten tietoisuuden lisääminen lasten väkivaltaisesta käytöksestä olisi tärkeää. Ammattitaitoinen kohtaaminen vaikuttaisi positiivisesti koko perheeseen. Vertaisuuden avulla vanhemmat saivat korjaavan kokemuksen lapsen väkivaltaisuuden aiheuttamista huonommuuden tunteista. Vertaisuutta olisi mahdollista hyödyntää vielä paljon laajemmin ammatillisen avun rinnalla myös julkisella sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä. Vertaisuus ja ammatillinen apu toimisivat tällöin hyvin toisiaan täydentävinä.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruu toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli neljä vanhempaa. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysin menetelmää. Tavoitteena oli saada tutkittavasta ilmiöstä syvällistä tietoa sekä nostaa esiin haastateltavien omia kokemuksia.
Vanhempien kokemukset oman lapsen väkivaltaisuudesta olivat hyvin subjektiivisia ja tuntemukset monenlaisia. Jokainen vanhempi sanoitti tunteita omalla tavallaan. Vastauksista nousi esiin myös yhteneväisyyksiä. Oman lapsen väkivaltaisuus korosti vanhempien tunnetaitojen merkitystä. Vanhemmat kuvailivat myös häpeän tunteita, joita väkivaltaisuus heissä herätti. Tuloksissa tuli ilmi eri keinoja, joilla vanhemmat yrittivät välttää häpeää. Vertaisuuden hyödyt nähtiin merkittävinä sekä yksilölle että laajemmin sote-kentällä. Vertaisuuden koettiin lievittävän häpeää ja muita vaikeita tunteita.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu ei ole tuottanut vanhemmille helpotusta. Haasteita ovat tuottaneet tarpeiden tunnistaminen sekä tarjottavien palveluiden kohtaamattomuus. Ammattilaisten tietoisuuden lisääminen lasten väkivaltaisesta käytöksestä olisi tärkeää. Ammattitaitoinen kohtaaminen vaikuttaisi positiivisesti koko perheeseen. Vertaisuuden avulla vanhemmat saivat korjaavan kokemuksen lapsen väkivaltaisuuden aiheuttamista huonommuuden tunteista. Vertaisuutta olisi mahdollista hyödyntää vielä paljon laajemmin ammatillisen avun rinnalla myös julkisella sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä. Vertaisuus ja ammatillinen apu toimisivat tällöin hyvin toisiaan täydentävinä.