Psykososiaalinen työhyvinvointi sote-alan pitovoiman tukena : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Toikka, Taru (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126376
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa käytännön interventioita, jotka lisäävät psykososiaalista työhyvinvointia ja työn imua eli työnvoimavaroja. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa psykososiaalista työhyvinvointia ja siten lisätä pitovoimaa sote-alalla. Opinnäytetyössä vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mitkä interventiot lisäävät psykososiaalista työhyvinvointia ja mitkä interventiot lisäävät työn imua? Opinnäytetyö toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle osana Veto- ja pitovoimaa sotealalla osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä -hanketta.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin 14 ulkomaista tutkimusta. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia, johon kuului kolme vaihetta: valmistelu, järjestely ja tulosten raportointi. Opinnäytetyön tuloksia on tarkasteltu työn vaatimusten ja voimavarojen malliin peilaten.
Tulosten mukaan psykososiaalista työhyvinvointia lisäävät interventiot liittyvät työyhteisön kommunikaatioon, tukeen, koulutukseen, palautetaitoihin, esihenkilöiden ja työntekijöiden vuoropuheluun ja arvostukseen, onnistumisen huomioimiseen sekä työn tuunaamisen mahdollistamiseen. Työn imua voidaan lisätä lyhennetyllä työajalla, taukojen keskeytymättömyydellä, suunnitelmallisella perehdytyksellä, urasuunnittelulla, työyhteisön purkutilaisuuksilla ja erilaisilla itsensä ja toisten kouluttamiseen liittyvillä interventioilla.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa työelämän uudistuksia sote-alalla tai koulutussisältöjä suunnitellessa esimerkiksi sote-alan esihenkilöille. The purpose of this thesis was to identify practical interventions that increase psychosocial well-being and retention at work, which form part of job resources. The aim of the thesis was to increase psychosocial well-being at work and thus increase the retention in social- and health services field. The research aimed to answer the following questions: which interventions increase psychosocial well-being at work and which interventions increase job retention? The thesis was carried out for the South-Eastern Finland University of Applied Sciences as part of the Draw and Hold Power project.
The thesis was completed as an integrative literature review where 14 studies were analyzed. An inductive content analysis was used to complete the analysis, and this included three phases: preparation, organization and reporting of the results. The results of the thesis have been reviewed in the light of the job demands-resources model.
According to the results, the interventions that increase psychosocial well-being at work are related to communication, support, training, feedback skills of the work community, dialogue and appreciation of supervisors and employees, consideration of success and enabling job crafting. Work retention can be increased by shorter working days, uninterrupted breaks, structured induction for new employees, career planning, stress debriefings and various interventions related to training oneself and others.
The results of the thesis can be used when considering new ways of working in the social- and healthcare sector, or when planning training content, for example, for managers and team leaders in this sector.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin 14 ulkomaista tutkimusta. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia, johon kuului kolme vaihetta: valmistelu, järjestely ja tulosten raportointi. Opinnäytetyön tuloksia on tarkasteltu työn vaatimusten ja voimavarojen malliin peilaten.
Tulosten mukaan psykososiaalista työhyvinvointia lisäävät interventiot liittyvät työyhteisön kommunikaatioon, tukeen, koulutukseen, palautetaitoihin, esihenkilöiden ja työntekijöiden vuoropuheluun ja arvostukseen, onnistumisen huomioimiseen sekä työn tuunaamisen mahdollistamiseen. Työn imua voidaan lisätä lyhennetyllä työajalla, taukojen keskeytymättömyydellä, suunnitelmallisella perehdytyksellä, urasuunnittelulla, työyhteisön purkutilaisuuksilla ja erilaisilla itsensä ja toisten kouluttamiseen liittyvillä interventioilla.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa työelämän uudistuksia sote-alalla tai koulutussisältöjä suunnitellessa esimerkiksi sote-alan esihenkilöille.
The thesis was completed as an integrative literature review where 14 studies were analyzed. An inductive content analysis was used to complete the analysis, and this included three phases: preparation, organization and reporting of the results. The results of the thesis have been reviewed in the light of the job demands-resources model.
According to the results, the interventions that increase psychosocial well-being at work are related to communication, support, training, feedback skills of the work community, dialogue and appreciation of supervisors and employees, consideration of success and enabling job crafting. Work retention can be increased by shorter working days, uninterrupted breaks, structured induction for new employees, career planning, stress debriefings and various interventions related to training oneself and others.
The results of the thesis can be used when considering new ways of working in the social- and healthcare sector, or when planning training content, for example, for managers and team leaders in this sector.