Kontaktittoman työpäivän vaikutukset sosiaalipalveluiden psykososiaaliseen kuormitukseen
Kallioinen, Sonja (2024)
Kallioinen, Sonja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101426422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101426422
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kehittämistyön tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla voidaan vähentää sosiaalipalveluiden työntekijöiden kokemaa psykososiaalista kuormitusta hyödyntämällä kontaktiton työpäivää. Lisäksi kehittämisen tavoitteena oli selvittää, miten kontaktiton työpäivä vaikuttaa työntekijöiden työn hallittavuuteen ja voidaanko sen avulla purkaa tehokkaammin kasautuneita työtehtäviä.
Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jossa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeilla, joilla kerättiin tietoa työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä ennen ja jälkeen kontaktittoman työpäivän kokeilun. Määrällinen aineisto analysointiin Excelin avulla, kun taas laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittivat, että kontaktittoman työpäivän käyttöönotto toi merkittävää hyötyä työntekijöiden työhyvinvoinnille, erityisesti keskittymisen ja stressinhallinnan osalta. Työntekijät kokivat kontaktittoman työpäivän auttaneen heitä keskittymään paremmin ja rästiin jääneiden työtehtävien määrä väheni huomattavasti. Vaikka tulokset olivat myönteisiä, ilmeni tutkimuksessa, että kontaktiton työpäivä ei yksinään ole riittävä toimi ratkaisemaan kaikkia työhyvinvointiin liittyviä haasteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan suositella kontaktittoman työpäivän käyttöönottoa osana työhyvinvoinnin edistämistä. Työhyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempia toimia.
Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jossa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeilla, joilla kerättiin tietoa työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä ennen ja jälkeen kontaktittoman työpäivän kokeilun. Määrällinen aineisto analysointiin Excelin avulla, kun taas laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittivat, että kontaktittoman työpäivän käyttöönotto toi merkittävää hyötyä työntekijöiden työhyvinvoinnille, erityisesti keskittymisen ja stressinhallinnan osalta. Työntekijät kokivat kontaktittoman työpäivän auttaneen heitä keskittymään paremmin ja rästiin jääneiden työtehtävien määrä väheni huomattavasti. Vaikka tulokset olivat myönteisiä, ilmeni tutkimuksessa, että kontaktiton työpäivä ei yksinään ole riittävä toimi ratkaisemaan kaikkia työhyvinvointiin liittyviä haasteita.
Tutkimuksen perusteella voidaan suositella kontaktittoman työpäivän käyttöönottoa osana työhyvinvoinnin edistämistä. Työhyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempia toimia.