Juuristotautien torjunta ja laadun parantaminen ulkosyklaamilla
Jaakola-Siimes, Mia (2024)
Jaakola-Siimes, Mia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101026325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101026325
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hyötymikrobia sisältävän biofungisidin vaikutusta ulkosyklaamin juuristotautien esiintymisen vähenemiseen tautipaineen alaisessa viljelyksessä sekä tutkia biostimulantin vaikutusta kauppakuntoisen laadun parantamisessa.
Juuristotaudit ja ulkoiset stressitekijät ovat ulkosyklaamin viljelyssä erittäin vaikuttavia tekijöitä viljelyn aikana. Kauppakuntoiseksi tuotteeksi asti tuotettaessa niiden merkitys syntyvän hävikin määrään on kasvinsuojelun näkökannalta tärkeä ennakointia edellyttävä asia. Juuristotautien aiheuttamat vioitukset kasvustossa ovat ulkosyklaamin viljelyssä usein jo pitkälle edenneen taudinaiheuttajan tulosta. Ennaltaehkäisemällä taudinaiheuttajien esiintymistä voidaan parantaa tuotannon kannattavuutta.
Biologisen kasvinsuojelun avulla juuristotauteja voidaan ennaltaehkäistä ilman huolta ympäristön kuormittumisesta. Kemiallisista kasvinsuojeluaineista taudintorjunnassa saattaa jäädä jäämiä kasveihin ja aiheutua haittaa ympäristölle. Tutkimuksessa käytettävän biofungisidin Clonostachys rosea J1446 -hyötymikrobi muodostaa juuristoon ja lehvästölle asutuksen, jonka avulla se ennaltaehkäisee ja tuhoaa taudinaiheuttajien asutusta juuristosta ja lehvästöllä. Biostimulanttina tutkimuksessa oli glysiinibetaiini -pohjainen valmiste, joka parantaa kasvin nestekiertoa ja edesauttaa näin veden ja ravinteiden kulkua kasvissa. Kasville stressiä aiheuttavissa tilanteissa biostimulanttilisällä voidaan vähentää stressi-reaktioita ja niiden vaikutusta kasvin fysiologiaan.
Biofungisidin vaikutus oli positiivinen ja se oli nähtävissä niin juuristossa kuin lehvästössäkin. Juuristo ja lehvästö oli määrältään runsaampaa biofungisidia saaneilla koekäsittelyillä. Myös biostimulanttilisällä saatiin vaikutus. Se runsastutti kukintaa erityisesti kukinnan alkuvaiheessa. Kukinta oli runsaampaa sekä vertailu, että biofungisidikäsittelyyn verrattuna.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, että sekä biofungisidilla, että biostimulantilla on positiivinen vaikutus ulkosyklaamin kasvatuksessa. Biofungisidin vaikutuksesta näkynyt runsaampi juuristo on tehokkaammin toimiva ja tuotannollisesti hyvä asia kasvin kehityksen kannalta. Näkyvimpänä tuloksena oli biostimulanttilisällä aikaansaatu aikaisempi kauppakuntoisuus, mikä lyhentää viljelyaikaa ja nopeuttaa kiertoa tuotannossa.
Juuristotaudit ja ulkoiset stressitekijät ovat ulkosyklaamin viljelyssä erittäin vaikuttavia tekijöitä viljelyn aikana. Kauppakuntoiseksi tuotteeksi asti tuotettaessa niiden merkitys syntyvän hävikin määrään on kasvinsuojelun näkökannalta tärkeä ennakointia edellyttävä asia. Juuristotautien aiheuttamat vioitukset kasvustossa ovat ulkosyklaamin viljelyssä usein jo pitkälle edenneen taudinaiheuttajan tulosta. Ennaltaehkäisemällä taudinaiheuttajien esiintymistä voidaan parantaa tuotannon kannattavuutta.
Biologisen kasvinsuojelun avulla juuristotauteja voidaan ennaltaehkäistä ilman huolta ympäristön kuormittumisesta. Kemiallisista kasvinsuojeluaineista taudintorjunnassa saattaa jäädä jäämiä kasveihin ja aiheutua haittaa ympäristölle. Tutkimuksessa käytettävän biofungisidin Clonostachys rosea J1446 -hyötymikrobi muodostaa juuristoon ja lehvästölle asutuksen, jonka avulla se ennaltaehkäisee ja tuhoaa taudinaiheuttajien asutusta juuristosta ja lehvästöllä. Biostimulanttina tutkimuksessa oli glysiinibetaiini -pohjainen valmiste, joka parantaa kasvin nestekiertoa ja edesauttaa näin veden ja ravinteiden kulkua kasvissa. Kasville stressiä aiheuttavissa tilanteissa biostimulanttilisällä voidaan vähentää stressi-reaktioita ja niiden vaikutusta kasvin fysiologiaan.
Biofungisidin vaikutus oli positiivinen ja se oli nähtävissä niin juuristossa kuin lehvästössäkin. Juuristo ja lehvästö oli määrältään runsaampaa biofungisidia saaneilla koekäsittelyillä. Myös biostimulanttilisällä saatiin vaikutus. Se runsastutti kukintaa erityisesti kukinnan alkuvaiheessa. Kukinta oli runsaampaa sekä vertailu, että biofungisidikäsittelyyn verrattuna.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, että sekä biofungisidilla, että biostimulantilla on positiivinen vaikutus ulkosyklaamin kasvatuksessa. Biofungisidin vaikutuksesta näkynyt runsaampi juuristo on tehokkaammin toimiva ja tuotannollisesti hyvä asia kasvin kehityksen kannalta. Näkyvimpänä tuloksena oli biostimulanttilisällä aikaansaatu aikaisempi kauppakuntoisuus, mikä lyhentää viljelyaikaa ja nopeuttaa kiertoa tuotannossa.
