Palkkakeskustelun kulttuuri Suomessa : asenteet ja avoimuus
Kannasvuo, Miia (2024)
Kannasvuo, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101226395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101226395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli tutkia suomalaisten asenteita palkasta puhumiseen ja palkka-avoimuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin myös kokemuksia palkkasyrjinnästä sekä ajatuksia uudesta EU-direktiivistä, joka pyrkii edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä ja lujittamaan samapalkkaisuuden periaatetta. Työllä ei ollut toimeksiantajaa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin tasa-arvon toteutumista Suomessa ja Euroopassa, käytiin läpi uusi EU-direktiivi ja selitettiin sen olemassaolon tarpeellisuus, sekä selvitettiin, minkälainen rahapuheen kulttuuri suomessa on.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, mutta tuloksia kuitenkin analysoitiin myös laadullisin menetelmin. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, joista avoimet kysymykset syvensivät suljettujen vastausten tarjoamaa tietoa, ja näin toivat vastaajien subjektiivista näkemystä tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä kahden viikon aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten asenne palkasta puhumiseen ja palkka-avoimuuteen on aiempaa avoimempaa. Keskustelu palkoista perheenjäsenten, työkavereiden ja kollegoiden kanssa otetaan vastaan pääosin positiivisesti ja koetaan sen olevan hyödyllistä. Keskusteluissa useimmiten toivotaan tai halutaan antaa apua palkkaneuvotteluihin. Moni myös kokee, että avoin keskustelu palkoista auttaa normalisoimaan palkkapuhetta ja edistämään tasa-arvoisempia palkkarakenteita. Palkkojen läpinäkyvyyttä pidetään myönteisenä kehityksenä, jonka uskotaan kaventavan sukupuolten välistä palkkaeroa.
Suomessa puhe rahasta on ollut aiemmin tabu, mikä on antanut hyvän ympäristön miesten ja naisten välisen palkkakuilun olemassaololle. Nyt kuitenkin tämä on selkeästi väistymässä. Mediassa törmää yhä useammin artikkeleihin, podcasteihin ja nettisivuihin, jossa vaikuttajat keskustelevat avoimesti rahasta ja rohkaisevat myös muita tekemään niin. Uuden EU-direktiivin myötä myös työnantajat joutuvat miettimään tarkemmin palkkauksen rakenteita ja kiinnittämään huomiota sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Direktiivi antaa paremman mahdollisuuden havaita tahattomia palkkaeroja ja puuttua tahallisiin palkkaeroihin. Vaikka direktiivin konkreettiset vaikutukset Suomessa jäävät vielä nähtäväksi, on selvää, että palkkakulttuuri on murroksen kynnyksellä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, mutta tuloksia kuitenkin analysoitiin myös laadullisin menetelmin. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, joista avoimet kysymykset syvensivät suljettujen vastausten tarjoamaa tietoa, ja näin toivat vastaajien subjektiivista näkemystä tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä kahden viikon aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten asenne palkasta puhumiseen ja palkka-avoimuuteen on aiempaa avoimempaa. Keskustelu palkoista perheenjäsenten, työkavereiden ja kollegoiden kanssa otetaan vastaan pääosin positiivisesti ja koetaan sen olevan hyödyllistä. Keskusteluissa useimmiten toivotaan tai halutaan antaa apua palkkaneuvotteluihin. Moni myös kokee, että avoin keskustelu palkoista auttaa normalisoimaan palkkapuhetta ja edistämään tasa-arvoisempia palkkarakenteita. Palkkojen läpinäkyvyyttä pidetään myönteisenä kehityksenä, jonka uskotaan kaventavan sukupuolten välistä palkkaeroa.
Suomessa puhe rahasta on ollut aiemmin tabu, mikä on antanut hyvän ympäristön miesten ja naisten välisen palkkakuilun olemassaololle. Nyt kuitenkin tämä on selkeästi väistymässä. Mediassa törmää yhä useammin artikkeleihin, podcasteihin ja nettisivuihin, jossa vaikuttajat keskustelevat avoimesti rahasta ja rohkaisevat myös muita tekemään niin. Uuden EU-direktiivin myötä myös työnantajat joutuvat miettimään tarkemmin palkkauksen rakenteita ja kiinnittämään huomiota sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Direktiivi antaa paremman mahdollisuuden havaita tahattomia palkkaeroja ja puuttua tahallisiin palkkaeroihin. Vaikka direktiivin konkreettiset vaikutukset Suomessa jäävät vielä nähtäväksi, on selvää, että palkkakulttuuri on murroksen kynnyksellä.