Kotkan, Haminan ja Loviisan seudun matkailun kärkikohteiden esteettömyyden kartoitus ja kehityskohteiden tunnistaminen
Tuomala, Jenni (2024)
Tuomala, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101526458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101526458
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kartoittaa Kotkan, Haminan ja Loviisan matkailun kärkikohteiden esteettömyystilanne sekä tunnistaa niiden kehityskohteet. Esteettömyyttä tarkasteltiin liikuntarajoitteisen sekä näkö̈- ja kuulovammaisen henkilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaaja Visit Kotka-Hamina, Cursor Oy, markkinoi seutua matkailukohteena ja tuottaa alueen kunnille matkailun edistämispalveluita. Tilaajan mukaan esteettömien palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja tutkimustietoa aiheesta oli vähän. Tutkimustulosten myötä haluttiinkin palvella seudulle saapuvia matkailijoita entistä paremmin.
Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä sekä osallistuvaa että osallistavaa havainnointia. Tutkimusaineistona oli yritysten rakennetun ympäristön esteettömyyden ratkaisut. Havainnoitavia asioita oli kohteen saavutettavuus, kohteen ulkoalue, sisäänkäynti sekä asiakaspalvelupiste ja kulkeminen sisällä kohteessa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat seudun suosituimmissa matkakohteissa ja mitä kehittämistarpeita kohteissa ilmeni.
Tutkimustyön perusteella museoissa ja käyntikohteissa esteettömyys on huomioitu muita kohteita paremmin. Tämä korostui muun muassa esteettömien parkkipaikkojen ja wc-tilojen määrässä. Tutkimustuloksissa oli selvästi nähtävissä, että uusien tai vasta remontoitujen rakennusten esteettömyys ja siitä tiedottaminen yrityksen viestintäkanavissa toteutui parhaiten. Esteettömyys otetaan siis nykyään huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tärkein kehittämiskohde olisi matkakohteen esteettömyydestä tiedottaminen. Tiedottamisen tulisi olla selkeää ja perustua tosiasioihin, jotta asiakas voi päätellä kohteen sopivuuden itselleen etukäteen. Myös markkinoinnissa olisi hyödyllistä korostaa kohteen sopivuutta kaikille kävijäryhmille.
Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä sekä osallistuvaa että osallistavaa havainnointia. Tutkimusaineistona oli yritysten rakennetun ympäristön esteettömyyden ratkaisut. Havainnoitavia asioita oli kohteen saavutettavuus, kohteen ulkoalue, sisäänkäynti sekä asiakaspalvelupiste ja kulkeminen sisällä kohteessa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat seudun suosituimmissa matkakohteissa ja mitä kehittämistarpeita kohteissa ilmeni.
Tutkimustyön perusteella museoissa ja käyntikohteissa esteettömyys on huomioitu muita kohteita paremmin. Tämä korostui muun muassa esteettömien parkkipaikkojen ja wc-tilojen määrässä. Tutkimustuloksissa oli selvästi nähtävissä, että uusien tai vasta remontoitujen rakennusten esteettömyys ja siitä tiedottaminen yrityksen viestintäkanavissa toteutui parhaiten. Esteettömyys otetaan siis nykyään huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tärkein kehittämiskohde olisi matkakohteen esteettömyydestä tiedottaminen. Tiedottamisen tulisi olla selkeää ja perustua tosiasioihin, jotta asiakas voi päätellä kohteen sopivuuden itselleen etukäteen. Myös markkinoinnissa olisi hyödyllistä korostaa kohteen sopivuutta kaikille kävijäryhmille.