Yhdessä ikääntyneiden liikunnallista elämäntapaa edistämässä. Kartoitus kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä pohjoisen Keski-Suomen alueella.

Abstract

Väestön ikääntyminen ja pidentyneet elinajanodotukset haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiä ja ikääntyneiden sosiaalista sekä fyysistä elinympäristöä. Vahvistamalla fyysistä toimintakykyä liikkumisen avulla, ylläpidetään ja parannetaan ikääntyneiden toimintakykyä ja edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat yhdessä vastuussa ikääntyneiden toimintakyvyn, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä palveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä terveyden edistäminen vaatii uudenlaisia tapoja yhteistyön toteuttamiseksi.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Keski-Suomen hyvinvointialue. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisen toimia ja yhteistyön toteutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata millaisia toimia pohjoisen Keski-Suomen kunnissa ja Keski-Suomen hyvinvointialueella on olemassa ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi ja miten yhteistyö näiden organisaatioiden välillä toteutuu.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Keski-Suomen hyvinvointialueen ja sen pohjoisen alueen kuntien ikääntyneiden terveyden edistämisen työstä vastaavista työntekijöistä. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Liikunnallisen elämäntavan edistämisen toimintaa tarkasteltiin sosioekologisen terveyden edistämisen näkökulmasta ja yhteistyön toteutumista yhteisövaikuttavuuden mallin avulla. Tulosten mukaan ikääntyneiden liikkumista edistävinä toimina tunnistettiin mm. rakennettu ympäristö, sosiaalinen tuki sekä erilaiset liikkumista edistävät palvelut. Yleisimpinä toimina olivat liikunnan ohjaus, ryhmäliikunta ja sen tuki, ympäristön esteettömyyttä lisäävät toimet, taloudellinen tuki sekä yksilöille annettava elämäntapaohjaus. Erilaisia yhteistyön tapoja ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi oli tunnistettavissa, mutta yhteistyö ei vielä toteutunut yhteisövaikuttavuuden mallin periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä liikunnallisen elämäntavan edistämisen sisältöjä, toimia sekä yhteistyötä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunnallisen elämäntavan edistämisen toimintaa ja yhteistyötä tulisi liittää selkeämmin osaksi terveyden edistämisen malleja paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi.