Bonusvanhemman rooli puolison lasten kasvattajana uusperheessä : Haastattelututkimus bonusvanhemmille
Loikas, Sofia; Seppälä, Fanni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626484
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli haastatella bonusvanhempia ja saada lisää tietoa bonusvanhemman roolista uusperheessä. Tavoitteena oli saada lisää tietoa ja ymmärrystä, miten bonusvanhemmat kokevat oman roolinsa uusperheessä ja mitä he roolistaan ajattelevat. Työn tilaajana toimi Suomen Uusperheiden Liitto ry Supli.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin kesä-heinäkuun 2024 aikana haastattelemalla 7 bonusvanhempaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysina. Aineisto litteroitiin tekstiksi, jonka jälkeen tapahtui aineiston pelkistäminen ja ryhmittely ala- ja yläluokkiin tutkimuskysymysten alle.
Tuloksina saatiin paljon lisää tietoa bonusvanhemman roolista ja merkittävänä tuloksena havaittiin bonusvanhempien roolien eroavaisuus ja monipuolisuus. Yhtä selkeää roolia ei havaittu, jota kaikki bonusvanhemmat noudattaisivat. Bonusvanhemman kasvattajan roolia lisäsi perheen yhteinen tekeminen ja yhteinen tekeminen lasten kanssa. Lasten iän ei havaittu vaikuttavan siihen, miten he bonusvanhempaan suhtautuvat. Kuitenkin lapsen hyvin tiivis ja läheinen suhde vanhempaan saattoi vaikuttaa negatiivisesti bonusvanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Tuloksista käy ilmi, että perheytyminen tapahtuu ennen bonusvanhemman roolin selkeää kehittymistä ja lähes kaikki haastateltavat totesivatkin, että suurin osa ongelmista tai hankaluuksista helpottui ajan myötä. Muutama haastateltavista taas toi esille entisen puolison vaikeuttavan tarkoituksenmukaisesti uusperheen perheytymistä tai bonusvanhemman roolin kehittymistä. Puolison tuki koettiin kuitenkin erittäin tärkeäksi voimavaraksi sekä avoimen keskustelun merkitys nousi suuresti esille haastateltavien keskuudessa. Bonusäitien ja bonusisien välillä ei huomattu merkittäviä eroja. Voidaankin siis todeta, ettei bonusvanhemman roolille ole tietynlaista valmista kaavaa.
Opinnäytetyön aihetta bonusvanhempien kasvattajuudesta on tutkittu melko vähän, ja se hankaloitti opinnäytetyön teoreettisen perustan muodostamista. Haastateltavat itse toivat myös esille, että aiheesta ei ole riittävästi tutkimuksia. Haastateltavat toivat esille myös toiveita matalan kynnyksen palveluista nimenomaan bonusvanhemmille.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin kesä-heinäkuun 2024 aikana haastattelemalla 7 bonusvanhempaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysina. Aineisto litteroitiin tekstiksi, jonka jälkeen tapahtui aineiston pelkistäminen ja ryhmittely ala- ja yläluokkiin tutkimuskysymysten alle.
Tuloksina saatiin paljon lisää tietoa bonusvanhemman roolista ja merkittävänä tuloksena havaittiin bonusvanhempien roolien eroavaisuus ja monipuolisuus. Yhtä selkeää roolia ei havaittu, jota kaikki bonusvanhemmat noudattaisivat. Bonusvanhemman kasvattajan roolia lisäsi perheen yhteinen tekeminen ja yhteinen tekeminen lasten kanssa. Lasten iän ei havaittu vaikuttavan siihen, miten he bonusvanhempaan suhtautuvat. Kuitenkin lapsen hyvin tiivis ja läheinen suhde vanhempaan saattoi vaikuttaa negatiivisesti bonusvanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Tuloksista käy ilmi, että perheytyminen tapahtuu ennen bonusvanhemman roolin selkeää kehittymistä ja lähes kaikki haastateltavat totesivatkin, että suurin osa ongelmista tai hankaluuksista helpottui ajan myötä. Muutama haastateltavista taas toi esille entisen puolison vaikeuttavan tarkoituksenmukaisesti uusperheen perheytymistä tai bonusvanhemman roolin kehittymistä. Puolison tuki koettiin kuitenkin erittäin tärkeäksi voimavaraksi sekä avoimen keskustelun merkitys nousi suuresti esille haastateltavien keskuudessa. Bonusäitien ja bonusisien välillä ei huomattu merkittäviä eroja. Voidaankin siis todeta, ettei bonusvanhemman roolille ole tietynlaista valmista kaavaa.
Opinnäytetyön aihetta bonusvanhempien kasvattajuudesta on tutkittu melko vähän, ja se hankaloitti opinnäytetyön teoreettisen perustan muodostamista. Haastateltavat itse toivat myös esille, että aiheesta ei ole riittävästi tutkimuksia. Haastateltavat toivat esille myös toiveita matalan kynnyksen palveluista nimenomaan bonusvanhemmille.