Perhearviointimenetelmä lastensuojelun arviointityön työkaluna : Kokemuksia ja kehitysideoita Keusoten lastensuojelun laitoshoidon arviointiyksiköistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Kotirinteen vastaanotto- ja arviointiyksikkö. Kyseessä on yksi neljästä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen eli Keusoten lastensuojelun laitoshoidon yksiköstä, jossa tehdään lastensuojelun arviointityötä. Opinnäytetyön tehtävänä oli kartoittaa ja kehittää Perhearviointimenetelmän käyttöä Keusoten lastensuojelun laitoshoidon arviointiyksiköissä sekä kerätä kokoon niin kokemuksia kuin kehitysideoita, jotta menetelmä tukisi arviointiprosessia paremmin. Opinnäytetyö kartoittaa menetelmän käytön yhdenmukaisuutta ja tiedonsiirtoa arviointijaksolla ja sen jälkeen sekä tarkastelee menetelmän toimivuutta ja käyttöä arviointiprosessia tekevien työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoite oli toimia keskustelun avaajana Perhearviointimenetelmän käytön lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, joten sen tavoite on ollut myös aikaansaada muutos.

Aikaisempia tutkimuksia Perhearviointimenetelmän toimivuudesta arviointityön työkaluna ei ole. Tämän opinnäytetyön tietopohjana on käytetty tutkimuksia, joissa on tutkittu perhetyön merkitystä perheille sekä perhetyön merkitystä arviointityölle. Opinnäytetyön aineisto on kerätty Webropol-kyselyllä Keusoten lastensuojelun laitoshoidon arviointityötä tekevältä henkilökunnalta. Aineistoa on kerätty aikavälillä 5.1.2024 – 16.2.2024. Kyselyyn vastasi 11 työntekijää, joka tarkoittaa vastausprosentin olevan 38 %. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.

Tämä opinnäytetyö teki näkyväksi, että Perhearviointimenetelmä on Keusoten lastensuojelun laitoshoidossa laajasti käytetty ja arvioinnin näkökulmasta toimivana pidetty menetelmä. Tulokset kuitenkin nostivat esiin, että Perhearviointimenetelmä ei ole koulutuksesta huolimatta jalkautunut kaikkien työntekijöiden käyttöön, se ei ole vakiintunut yksiköiden yhteiseksi toimintatavaksi eikä sen käyttöä yksiköissä esihenkilötasolta seurata. Tulosten perusteella osaamista yksiköissä olisi hyvä tarkastella niin yksilön itsensä kuin osaamisen johtamisen näkökulmasta. Tasalaatuisen ja -puolisen arviointiprosessin varmistamiseksi yksiköissä olisi hyvä käydä keskustelua, kuinka yhteisesti sovittuja menetelmiä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla perheiden hyväksi.