Laihian kunnan metsien kehitys 1958-2021
Somppi, Simo-Atte (2024)
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626498
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia metsien kehitystä Laihian kunnan viidellä suurimmalla metsätilalla vuosina 1958–2021. Tarkoituksena oli tutkia etsien kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten ojituksia ja hakkuita sekä niiden vaikutuksia metsän kasvuun. Vuonna 2022 kunta omisti 540 hehtaaria metsää yhteensä 16 metsätilalla.
Kehityksen tutkimiseksi tutkimuksessa vertailtiin kuutta vuosina 1958–2021 kunnan metsille tehtyä metsätaloussuunnitelmaa. Hakkuiden ja ojitusten vaikutusten tutkimiseksi tehtiin suunnitelmien vertailujen lisäksi myös kasvukairauksia maastossa. Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta eri metsätaloussuunnitelmaa sekä LeafPoint-metsätietojärjestelmään tallennettuja metsävaratietoja kunnan metsistä. Tärkeinä tiedon lähteinä olivat myös Esko Lahtinen, jolla on lähes 30 vuoden kokemus kunnan metsien hoidosta sekä Sauli Tuomela, joka on yksi kunnan maan- ja metsänostotoimikunnan jäsenistä.
Puuston kokonais- ja keskitilavuus on ollut jatkuvassa nousussa aina 1960-luvulta lähtien. Metsät kasvavat nyt yli kaksi kertaa nopeammin mitä 60 vuotta sitten. Syitä hyvälle asvukehitykselle ovat rehevät kasvupohjat sekä metsien järjestelmällinen ja säännöllinen hoito. Puuston määrän kasvaessa myös vuotuinen hakkuusuunnite on kasvanut. Hakkuita on tehty kuitenkin lähes jokaisella kymmenvuotiskaudella suunniteltua vähemmän, mikä on myös osaltaan vaikuttanut puuston määrä kasvuun. Myös hakkuutavoissa on ollut suurta vaihtelua, sillä vielä 1960- ja 1970-luvuilla suosittiin luontaiseen uudistamiseen perustuvia hakkuutapoja huomattavasti enemmän kuin 2000-luvulla.
Tutkimuksen perusteella metsänhoidolla ja varsinkin ojituksilla on ollut merkittävä vaikutus metsien kehittymiseen. Ojitusten ansiosta kunnan lajaatuottoiset metsät eli entiset jouto- ja kitumaat on saatu kasvamaan tehokkaasti. Ojituksella saavutettavaan kasvuhyötyyn on vaikuttanut selvästi eniten ojitetun suon ravinteisuustaso. Metsänhoitotöiden ja hakkuiden ansiosta puuston kasvu ja järeytyminen ovat nopeutuneet huomattavasti. Harvennusten kasvuvaikutukset riippuvat metsän iästä, hakkuuvoimakkuudesta sekä kasvupaikkatyypistä.
Kehityksen tutkimiseksi tutkimuksessa vertailtiin kuutta vuosina 1958–2021 kunnan metsille tehtyä metsätaloussuunnitelmaa. Hakkuiden ja ojitusten vaikutusten tutkimiseksi tehtiin suunnitelmien vertailujen lisäksi myös kasvukairauksia maastossa. Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta eri metsätaloussuunnitelmaa sekä LeafPoint-metsätietojärjestelmään tallennettuja metsävaratietoja kunnan metsistä. Tärkeinä tiedon lähteinä olivat myös Esko Lahtinen, jolla on lähes 30 vuoden kokemus kunnan metsien hoidosta sekä Sauli Tuomela, joka on yksi kunnan maan- ja metsänostotoimikunnan jäsenistä.
Puuston kokonais- ja keskitilavuus on ollut jatkuvassa nousussa aina 1960-luvulta lähtien. Metsät kasvavat nyt yli kaksi kertaa nopeammin mitä 60 vuotta sitten. Syitä hyvälle asvukehitykselle ovat rehevät kasvupohjat sekä metsien järjestelmällinen ja säännöllinen hoito. Puuston määrän kasvaessa myös vuotuinen hakkuusuunnite on kasvanut. Hakkuita on tehty kuitenkin lähes jokaisella kymmenvuotiskaudella suunniteltua vähemmän, mikä on myös osaltaan vaikuttanut puuston määrä kasvuun. Myös hakkuutavoissa on ollut suurta vaihtelua, sillä vielä 1960- ja 1970-luvuilla suosittiin luontaiseen uudistamiseen perustuvia hakkuutapoja huomattavasti enemmän kuin 2000-luvulla.
Tutkimuksen perusteella metsänhoidolla ja varsinkin ojituksilla on ollut merkittävä vaikutus metsien kehittymiseen. Ojitusten ansiosta kunnan lajaatuottoiset metsät eli entiset jouto- ja kitumaat on saatu kasvamaan tehokkaasti. Ojituksella saavutettavaan kasvuhyötyyn on vaikuttanut selvästi eniten ojitetun suon ravinteisuustaso. Metsänhoitotöiden ja hakkuiden ansiosta puuston kasvu ja järeytyminen ovat nopeutuneet huomattavasti. Harvennusten kasvuvaikutukset riippuvat metsän iästä, hakkuuvoimakkuudesta sekä kasvupaikkatyypistä.