Tekoäly vakuutusyhtiöiden petostentorjunnassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää ja miten se voi ja on jo vaikuttanut suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden petosten torjuntaan. Tietoperusta opinnäytetyöhön on luotu käyttäen valmista aineistoa eri verkkolähteitä ja kirjallisuutta hyödyntäen. Ensimmäisessä osiossa käsitellään perustietoa vakuutusyhtiöistä ja niihin kohdistuvia petoksia muun muassa esimerkkien kautta. Myös vakuutusalaan ja tekoälyyn liittyvää sääntelyä ja valvontaa käydään läpi. Toinen osio keskittyy selittämään mitä tekoäly on, ja mitkä ovat sen oleellisimmat ominaisuudet vahinkovakuutusyhtiöiden kannalta. Oleellisimmat havainnot tietoperustasta on koottu tiivistelmäosioon.

Tutkimusaineisto kerättiin hyödyntämällä kahta aineistonkeruumenetelmää. Tekoäly on alati kehittyvä aihe ja sen hyödyntämisestä Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden petosten torjunnassa ei oikein ole valmista kirjallista aineistoa. Tämän takia empiirisen osan ensimmäinen aineistonkeruumenetelmä on strukturoitu kyselytutkimus, joka on lähetetty Suomessa toimivien vahinkovakuutusyhtiöiden edustajille. Kyselyn tavoitteena on ollut saada asiantuntevaa ja useista näkökulmista tullutta tietoa alan ammattilaisilta. Vakuutusyhtiöillä ei kuitenkaan ollut aiheeseen liittyvää osaamista tai halua osallistua tutkimukseen. Tästä päätellen opinnäytetyö aiheelta ja tarpeellisuudeltaan on hyvin ajankohtainen ja oleellinen koko alan etua ajatellen Suomessa. Toinen aineistonkeruumenetelmä on ollut hyödyntää luotettavista kansainvälisistä tutkimuksista poimittua valmista aineistoa.

Kyselytutkimuksen tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, eli tarkoituksena on ollut kerätä laadullista aineistoa tutkimuksessa hyödynnettäväksi. Työssä käytetty valmis aineisto on kvantitatiivisista tutkimuksista poimittua numeerista dataa, joka on tuonut objektiivisemman määrällisen puolen työhön. Kyselytutkimuksen ja valmiin aineiston pohjalta tarkoituksena on ollut luoda aineistoanalyysi, joka antaa Suomessa toimiville vahinkovakuutusyhtiölle selkeän kannustimen ja kehityssuunnan huomattujen havaintojen pohjalta.

Aineiston pohjalta on saatu kasaan kattava pohdinta, joka kattaa esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä koetut hyödyt ja tietämyksen tekoälyn regulaatiosta. Työn lopusta löytyy myös muutamia jatkokehitysehdotuksia, joiden toteutus voidaan aloittaa lähes pelkästään opinnäytetyöstä löytyvän aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa toimivilla vahinkovakuutusyhtiöillä on laajat perusteet alkaa kehittämään ja hyödyntämään tekoälyä petosten torjunnassa, ellei sitä jo tee. Tavoiteltu lopputulos on ollut raportti, jossa on luotu selkeä kuvaus tekoälystä, vakuutusyhtiöistä, niihin kohdistuvista petoksista ja niiden torjunnasta tekoälyä hyödyntäen. Opinnäytetyötä hyödyntämällä Suomessa toimivat vahinkovakuutusyhtiöt voivat saada suoraa apua omaan kehitystyöhönsä.