Vesihuoltoverkostojen kunnossapidon parhaat nykykäytännöt ja kehittäminen kohti ennustavaa kunnossapitoa
Parvela, Reetta (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101726520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101726520
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vesihuoltoverkostojen kunnossapidon parhaita nykykäytäntöjä sekä ennustavaan kunnossapitoon siirtymisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Työssä käsitellään kunnossapitoa ennakoivan ja ennustavan kunnossapidon näkökulmista. Ennakoivan ja ennustavan kunnossapidon avulla on mahdollista reagoida häiriö- ja vikatilanteisiin ennen niiden tapahtumista ja näin ollen vähentää niiden määrää.
Opinnäytetyön tutkimusosio suoritettiin suomalaisille vesihuoltolaitoksille suunnatun verkkopohjaisen vesihuoltoverkoston kunnossapitoa koskevan kyselyn sekä vesihuoltolaitosten edustajille suunnatun työpajan avulla. Tutkimustuloksia on osittain täydennetty kirjallisista lähteistä löytyvän tiedon avulla.
Vesihuoltoverkostoista kerättävän tiedon ja sen laadun merkitys korostuu, kun valmistellaan ennustavaan kunnossapitoon siirtymistä. Ennustava kunnossapito hyödyntää verkostoista ja sen laitteista saaduista tiedosta tehtyjä analyysejä. Tätä varten tiedon tulisi olla digitaalisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Myös tiedon laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tämä on yksi ennustavaan kunnossapitoon siirtymisen keskeisistä edellytyksistä.
Vesihuollon kunnossapitoon liittyviä ohjaustarpeita on tunnistettu alan aiemmissa tutkimuksissa ja julkaisuissa. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuskissa havaittuja tarpeita. Kunnossapidolle ei ollut tutkimukseen osallistuneilla laitoksilla määritelty erillistä kunnossapitostrategiaa. Erillisiin dokumentteihin hajautuneet strategiset linjaukset koetaan vesihuoltolaitosten edustajien keskuudessa hankalana. Ylipäänsä ylätason kunnossapitotoiminnan ohjaus on suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla verrattain vähäistä.
Tiedon analysoinnissa ja tulosten soveltamisessa on kunnossapidon näkökulmasta vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Osa vesihuoltolaitoksista hyödyntää jo nyt digitaalisia tallennusmuotoja, kun taas osa on vasta siirtymässä digitaaliseen tietomuotoon. Tekoälyn hyödyntäminen luo tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ennustavan kunnossapidon kehittämiselle.
Opinnäytetyön tutkimusosio suoritettiin suomalaisille vesihuoltolaitoksille suunnatun verkkopohjaisen vesihuoltoverkoston kunnossapitoa koskevan kyselyn sekä vesihuoltolaitosten edustajille suunnatun työpajan avulla. Tutkimustuloksia on osittain täydennetty kirjallisista lähteistä löytyvän tiedon avulla.
Vesihuoltoverkostoista kerättävän tiedon ja sen laadun merkitys korostuu, kun valmistellaan ennustavaan kunnossapitoon siirtymistä. Ennustava kunnossapito hyödyntää verkostoista ja sen laitteista saaduista tiedosta tehtyjä analyysejä. Tätä varten tiedon tulisi olla digitaalisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Myös tiedon laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tämä on yksi ennustavaan kunnossapitoon siirtymisen keskeisistä edellytyksistä.
Vesihuollon kunnossapitoon liittyviä ohjaustarpeita on tunnistettu alan aiemmissa tutkimuksissa ja julkaisuissa. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuskissa havaittuja tarpeita. Kunnossapidolle ei ollut tutkimukseen osallistuneilla laitoksilla määritelty erillistä kunnossapitostrategiaa. Erillisiin dokumentteihin hajautuneet strategiset linjaukset koetaan vesihuoltolaitosten edustajien keskuudessa hankalana. Ylipäänsä ylätason kunnossapitotoiminnan ohjaus on suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla verrattain vähäistä.
Tiedon analysoinnissa ja tulosten soveltamisessa on kunnossapidon näkökulmasta vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Osa vesihuoltolaitoksista hyödyntää jo nyt digitaalisia tallennusmuotoja, kun taas osa on vasta siirtymässä digitaaliseen tietomuotoon. Tekoälyn hyödyntäminen luo tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ennustavan kunnossapidon kehittämiselle.