Juomalogistiikan rahtikuljetuksen hiilijalanjäljen määrittäminen : Tavoitteena viinin vihreämpi matka

Abstract

Tutkimus toteutettiin toimeksiantajayrityksen, Skanlog oy:n toimeksiannosta, ja se perustui yrityksen aitoon tarpeeseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yrityksen hallinnoiman juomalogistiikan toimitusketjun muodostama hiilijalanjälki voidaan määritellä yhdenmukaisesti ja luotettavasti. Toimitusketjun kuljetuskumppaneiden hiilijalanjälkilaskelmat ja – raportit ovat olleet eri tasoisia eikä niitä ole voinut vertailla keskenään.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yhdenmukaiset ja luotettavat laskentamallit kuljetuskumppaneiden raportoinnin pohjaksi niin kuljetuskumppaneita valitessa kilpailutuksissa, kuin myöhemmin myös valittujen kuljetuskumppaneiden raportoinnissa.

Tutkimuksen lähestymistapana oli konstruktiivinen eli tapaustutkimus, jossa pyrittiin saamaan lisää syvällistä tietoa suppeammasta, vähemmän tunnetusta aihealueesta. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä sekä haastatelluita.

Tutkimuksen tuloksena saatiin syvällisempää tietoa ja ymmärrystä toimitusketjun hiilijalanjäljen määrittämisestä, sitä ohjaavista direktiiveistä ja viitekehyksistä. Löydettiin yhdenmukaista laskentaa tukevat ohjeistukset. Tutkimuksen pohjalta suunniteltiin työkalu, jolla yrityksen kuljetuskumppanit voivat ilmoittaa hallinnoimansa kuljetuksen hiilijalanjäljen yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti. Tutkimuksessa havaittiin myös hiilijalanjäljen laskentaa koskevat haasteet ja jatkokehityskohteet.

The research was carried out on behalf of the commissioning company, Skanlog Inc. and it was based on the company's genuine need. The research wanted to find out how the carbon footprint formed by the downstream end of the beverage logistics supply chain managed by the company, in the case of import or export, can be determined uniformly and reliably. The carbon footprint calculations and reports of the transport partners of the supply chain have been at different levels and it has not been possible to compare them with each other.

The aim of the research was to find uniform and reliable calculation models as a basis for reporting by transport partners, both in tenders and later also in reporting from the chosen partners.

The approach of the research was constructive, i.e. a case study, in which the aim was to obtain more in-depth information about a narrower, less well-known subject area. The research method was qualitative research, where document analysis and interviewees were used as research methods.

As a result of the research, more in-depth information and understanding was obtained about the determination of the carbon footprint of the supply chain, the directives and reference frameworks that guide it. Guidelines supporting uniform calculation were found. Based on the research, a tool was designed with which the company's transport partners can report the carbon footprint of the transport they manage in a consistent and comparable manner. The research also identified challenges and areas for further development regarding the calculation of the carbon footprint.