Hätäkeskuspäivystäjän ohjaus omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen kiireettömissä ensihoidon tehtävissä
Mattila, Päivi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126581
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, ohjaavatko hätäkeskuspäivystäjät avuntarvitsijoita hakeutumaan omatoimisesti hoitoon kiireettömissä ensihoidon tehtävissä, mitkä tekijät vaikuttavat päivystäjän päätökseen tehtävän välittämisestä ensihoidolle tai estävät omatoimista hoitoon hakeutumista tuottaen ensihoidolle välitettävän tehtävän.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa hätäpuheluista tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa hätäkeskuspäivystäjien ensihoidon tehtävänkäsittelyn ohjeistuksessa sekä suunniteltaessa päivystäjien koulutusta mahdollisten ensihoidolle kuulumattomien tehtävien vähentämiseksi. Opinnäytetyön aineistona oli 100 kpl hätäpuheluita, joiden perusteella hätäkeskuspäivystäjä oli välittänyt kiireettömän 745D-tehtävän ensihoidon puhelimitse tehtävään hoidon tarpeen arviointiin. Hätäpuhelutallenteet analysoitiin laadullisen teemoittelun menetelmällä.
Tulosten perusteella vain 15 %:ssa ensihoidon kiireettömistä tehtävistä hätäkeskuspäivystäjä selvitti kykyä sekä ohjasi omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen tehtävänkäsittelyohjeen ohjauksesta huolimatta. Tehtäviä välitettiin usein varmuuden vuoksi ensihoidolle. Hoivalaitosten ja kotihoidon ammattilaisille tulisi lisätä tietoisuutta ensihoidolle kuuluvista tehtävistä sekä vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen käytöstä hoitoon hakeutumisessa. Lisäksi kiireettömät terveysongelmat tulisi kanavoida muualle kuin hätänumeroon.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa hätäpuheluista tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa hätäkeskuspäivystäjien ensihoidon tehtävänkäsittelyn ohjeistuksessa sekä suunniteltaessa päivystäjien koulutusta mahdollisten ensihoidolle kuulumattomien tehtävien vähentämiseksi. Opinnäytetyön aineistona oli 100 kpl hätäpuheluita, joiden perusteella hätäkeskuspäivystäjä oli välittänyt kiireettömän 745D-tehtävän ensihoidon puhelimitse tehtävään hoidon tarpeen arviointiin. Hätäpuhelutallenteet analysoitiin laadullisen teemoittelun menetelmällä.
Tulosten perusteella vain 15 %:ssa ensihoidon kiireettömistä tehtävistä hätäkeskuspäivystäjä selvitti kykyä sekä ohjasi omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen tehtävänkäsittelyohjeen ohjauksesta huolimatta. Tehtäviä välitettiin usein varmuuden vuoksi ensihoidolle. Hoivalaitosten ja kotihoidon ammattilaisille tulisi lisätä tietoisuutta ensihoidolle kuuluvista tehtävistä sekä vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen käytöstä hoitoon hakeutumisessa. Lisäksi kiireettömät terveysongelmat tulisi kanavoida muualle kuin hätänumeroon.