Uuden rakentamislain huomioiminen ammattiopiston talonrakennuksen perustutkinnossa
Rissanen, Juha (2024)
Rissanen, Juha
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126578
Tiivistelmä
Kauan valmisteltu ja odotettu uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, mitä muutoksia uusi laki tuo vanhaan lakiin verrattuna ja mitä muutoksia ja mahdollisuuksia se tuo ammattiopiston rakennusalan opetukseen.
Isoimpia muutoksia ovat uusien rakennuskohteiden mallintaminen ja ilmastoselvityksen tekeminen sen pohjalta. Myös alle 30 m2:n rakennusten rakentaminen ilman rakennuslupaa on uusi ja rakentamista helpottava asia.
Rakennusluvan poistuminen alle 30 m2:n rakennuksilla vaikuttaa piharakentamisen kasvuun. Näistä pienistä vajoista ja saunamökeistä ammattiopisto saisi hyvät myyntiartikkelit ja harjoitustyöt opiskelijoille.
Mallintamisen ja ilmastoselvityksen periaatteet tulee mahdollisuuksien ja resurssien riittävyyden mukaan tuoda osaksi opetusta. Opiskelijoille tulisi silloin käsitys, miksi rakennus mallinnetaan ja mitä hyötyjä siitä on ihan tavalliselle rakentajalle.
Opinnäytteessä tehtiin kyselytutkimus yhteistyörakennusliikkeille, joissa opiskelijat suorittavat TEO (työelämässä oppimassa) -jaksoja. Kyselyssä yritettiin selvittää, miten ammattiopisto on onnistunut yhteistyössä rakennusliikkeiden kanssa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Rakennusliikkeiden työpaikkaohjaajilta haluttiin palautetta asioista, joita he haluaisivat opiskelijoille opetettavan.
Harvoista vastauksista oli pääteltävissä, että yhteistyö ammattiopiston ja työssä oppimisen paikkojen välillä toimii hyvin. Opiskelija-aines on vaihtelevaa ja osalla opiskelijoista on osaamista, mutta elämän hallinta ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi pärjäämiseen työelämässä.
Yhtenä tutkimusmenetelmänä käytettiin vapaamuotoisia haastatteluja ammattiopiston opettajien kanssa. Haastatteluilla haluttiin saada käsitys opiskelijamateriaalista ja opiskelijoiden motivaatiosta opintoja kohtaan.
Samalla tutkittiin teoreettisesti, miten rakennusalan teoriaopintoja voisi kehittää ja saada opiskelijat niistä enemmän kiinnostumaan.
Opiskelijoiden keskittyminen luokassa tapahtuvaan teoriaopetukseen on vähäistä, joten opetuksen tuominen työsaliin pienimuotoisesti ja lyhyempinä tuokioina voisi kiinnostaa opiskelijoita enemmän ja johtaa parempiin oppimistuloksiin. Lyhyet meneillään oleviin harjoitustöihin liittyvät teoriaopetustuokiot työsalissa tukevat oppimista ja opetettuja teoriatietoja päästään soveltamaan harjoitustöiden tekemiseen.
Isoimpia muutoksia ovat uusien rakennuskohteiden mallintaminen ja ilmastoselvityksen tekeminen sen pohjalta. Myös alle 30 m2:n rakennusten rakentaminen ilman rakennuslupaa on uusi ja rakentamista helpottava asia.
Rakennusluvan poistuminen alle 30 m2:n rakennuksilla vaikuttaa piharakentamisen kasvuun. Näistä pienistä vajoista ja saunamökeistä ammattiopisto saisi hyvät myyntiartikkelit ja harjoitustyöt opiskelijoille.
Mallintamisen ja ilmastoselvityksen periaatteet tulee mahdollisuuksien ja resurssien riittävyyden mukaan tuoda osaksi opetusta. Opiskelijoille tulisi silloin käsitys, miksi rakennus mallinnetaan ja mitä hyötyjä siitä on ihan tavalliselle rakentajalle.
Opinnäytteessä tehtiin kyselytutkimus yhteistyörakennusliikkeille, joissa opiskelijat suorittavat TEO (työelämässä oppimassa) -jaksoja. Kyselyssä yritettiin selvittää, miten ammattiopisto on onnistunut yhteistyössä rakennusliikkeiden kanssa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Rakennusliikkeiden työpaikkaohjaajilta haluttiin palautetta asioista, joita he haluaisivat opiskelijoille opetettavan.
Harvoista vastauksista oli pääteltävissä, että yhteistyö ammattiopiston ja työssä oppimisen paikkojen välillä toimii hyvin. Opiskelija-aines on vaihtelevaa ja osalla opiskelijoista on osaamista, mutta elämän hallinta ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi pärjäämiseen työelämässä.
Yhtenä tutkimusmenetelmänä käytettiin vapaamuotoisia haastatteluja ammattiopiston opettajien kanssa. Haastatteluilla haluttiin saada käsitys opiskelijamateriaalista ja opiskelijoiden motivaatiosta opintoja kohtaan.
Samalla tutkittiin teoreettisesti, miten rakennusalan teoriaopintoja voisi kehittää ja saada opiskelijat niistä enemmän kiinnostumaan.
Opiskelijoiden keskittyminen luokassa tapahtuvaan teoriaopetukseen on vähäistä, joten opetuksen tuominen työsaliin pienimuotoisesti ja lyhyempinä tuokioina voisi kiinnostaa opiskelijoita enemmän ja johtaa parempiin oppimistuloksiin. Lyhyet meneillään oleviin harjoitustöihin liittyvät teoriaopetustuokiot työsalissa tukevat oppimista ja opetettuja teoriatietoja päästään soveltamaan harjoitustöiden tekemiseen.