Työn psykososiaalinen kuormittavuus Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen työn kuormittavuutta keskittyen psykososiaalisiin kuormitustekijöihin työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusta ohjaavina tutkimuskysymyksinä olivat 1) mitä psykososiaalisia kuormitustekijöitä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät kohtaavat työssään ja miten usein sekä 2) mitkä keinot auttavat sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöitä palautumaan työstään ja kuinka he purkavat työasioita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaali- ja kriisipäivystystyön kehittämiseksi ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen vakituisille kokoaikaisille työntekijöille sähköisenä Webropol-kyselynä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Työsuojeluhallinon psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä. Kysely sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset laadullisesti.

Tutkimustulosten perusteella vastaajat kokevat psykososiaalista kuormitusta pääasiassa harvoin tai silloin tällöin. Useimmin haitallista kuormitusta aiheuttavat työhön keskittymistä häiritsevät tekijät, kuten melu ja häly ja toimiminen epäselvien ohjeiden tai odotusten pohjalta sekä ongelmat työntekijöiden välisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Työtä ja siihen liittyvää kuormitusta puretaan eniten osallistumalla yhteisiin kokouksiin ja palavereihin, osallistumalla työnohjaukseen sekä keskustelemalla työtovereiden kanssa. Tulosten mukaan valtaosa vastaajista ei koe lainkaan tai kokee harvoin työnsä aiheuttavan henkistä tai fyysistä kuormitusta. Vastaajat kokevat palautuvansa työstään melko hyvin tai erittäin hyvin. Avoimien kysymyksien vastausten perusteella haitallista kuormitusta aiheuttavat muun muassa ohjeiden epäselvyys ja väkivallanuhka. Työstä palautumisessa parhaiten auttavat esimerkiksi liikunta, harrastukset, perhe-elämä ja ihmissuhteet.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työn kuormittavuus sosiaali- ja kriisipäivystyksessä Kymenlaakson hyvinvointialueella ei ole huolestuttavan korkealla tasolla. Kuitenkin tiettyihin kuormitustekijöihin on syytä kiinnittää huomiota. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja kriisipäivystystyön kehittämisessä.